Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2002

Matti Räsänen

Harva se viikko

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

---

Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.

Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.

Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.

Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.




Kielikello 1/2002
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »