Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2002

Heikki Hurtta

Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set

Jaakko Anhava kirjoittaa q-kirjaimen ääntymisestä eri kielissä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa Heikki Hurtta jatkaa aiheen käsittelyä suomen näkökulmasta. Q-kirjaimen lisäksi aakkostoomme sisältyy toinenkin ääntämisen kannalta pulmallinen kirjain, z.

---

Suomessa q-kirjaimen vakiintuneena nimityksenä on kuu. Yllättävän usein q:sta kuitenkin käytetään nimitystä ”guu”, ja q myös saatetaan ääntää soinnillisesti, siis g:nä. Maannimestä Qatar [katar] kuulee ääntöasua ”gatar”, ja kun Raamatun uudessa suomennoksessa on palattu historiallisesti alkuperäisempiin nimiasuihin ja korvattu mm. tuttu Kyrenius asulla Quirinius [kvirinius], on papinkin suusta jouluna kuultu sellainen ääntämys kuin ”guirinius”. Jopa valtakunnan tv-uutisissa on esiintynyt al-Qaida-järjestön nimen lukuasuna ”al-Gaida”.

Mikä on ”guu”-nimityksen ja kirjaimen g:ksi ääntäminen tausta? Edellä olevasta Jaakko Anhavan kirjoituksesta näemme, että kielet, joissa q:llisia nimiä esiintyy, eivät tue tällaista ääntämystä. Todennäköisesti kysymys on ilmiöstä, jota kielitieteessä on kutsuttu hyperkorrektiudeksi, liioitelluksi korrektiudeksi. Ollaan siis paavillisempia kuin paavi itse: kun sana tai äänne tuntuu vieraalta, sen vierasperäisyyttä liioitellaan. Hyperkorrektiudesta on kyse myös mm. silloin, kun gynekologia nimitetään ”gynegologiksi”, Budapestin kaupunkia ”Budabestiksi” ja Coca-Colaa ”Goga-golaksi”. Kuitenkin q on suomeksi edelleen kuu, eikä sen missään tapauksessa kuulu ääntyä g:ksi.

Toisen harvinaisen kirjaimemme z:n mahdollisia nimityksiä on useita. Nimitysten kirjo näkyy havainnollisesti Nykysuomen sanakirjasta, jossa runsas vaihtelu on tiivistetty nimitykseksi (t)set(a). Nimiasuista yleisimmin käytössä lienee tseta, ja useimpien suomalaisten puheessa z-kirjaimen äänneasuna on ts. Tämä ääntämys on kuitenkin on Euroopan kielissä harvinainen; suomalainen ääntämys näyttäisi olevan peräisin saksasta, jossa z todella on ts:n merkkinä. Toinen ts-kannalla oleva kieli on italia, joskin siellä z eräissä tapauksissa ääntyy toisinkin.

Monissa kielissä z merkitsee soinnillista s-äännettä, siis sellaista, joka esiintyy esimerkiksi englannin sanan zero ja saksan sanan sehr alussa. Tätä äännettä z merkitsee englannin lisäksi myös hollannissa, puolassa, ranskassa, tšekissä ja unkarissa.

Erityisen tärkeää on huomata, että foneettisessa kirjoituksessa – ja siten myös hakuteosten ääntämisohjeissa – z on soinnillisen s:n eikä ts:n merkki. Suomalaisille, jotka ovat tottuneet ts-ääntämykseen, tämä voi olla harhaanjohtavaa: kun tietosanakirja antaa nimistä Zakopane ja Zatopek ääntämisohjeet [zakopa´ne] ja [zatopek], suomalainen voi olettaa, että tarkoitettaisiin ääntämyksiä ”tsakopa´ne” ja ”tsatopek”. Se, että ääntämisohjeissa z todella on soinnillisen s:n eikä ts:n merkki, näkyy saksalaisista nimistä, esimerkkeinä Zeiss [tsais] ja Zweig [tsvaik].

Kirjaimella z on muitakin äännearvoja: espanjassa z ilmaisee samanlaista äännettä kuin englannin thick-sanan alussa esiintyvä. Tällainen äänne sisältyy mm. nimiin Cádiz [-diþ] ja Zaragoza [þarago´þa]. Yleiskielessä on suositeltu kunkin kielen mukaiseen ääntämykseen pyrkimistä. Jos tätä espanjan äännettä kuitenkin on vaikea tuottaa, suositeltavinta on korvata se tällaisissa nimissä tavallisella s:llä: siten tunnetun lomakaupungin Puerto de la Cruzin nimen viimeinen osa [esp. cruþ] voisi suomalaisen suussa olla yksinkertaisesti krus, ei missään nimessä ”kruts” (saati ”gruts”).

Ruotsissa z onkin tavallinen soinniton s. Suositun ruotsalaisen dekkarikirjailijan Liza Marklundin etunimi ääntyy suunnilleen samoin kuin suomalainen Liisa-nimi, eikä se siis ole ”litsa”. Virheääntämyksen vaara on tarjona myös tutuissa kotimaisissa sukunimissä Zilliacus [silja´kkus] ei ole ”tsilja´kkus” eikä Franzén [franse:´n] ole ”frantseen”.

Suomalainen saksalaismallinen z:n ääntäminen ts:ksi siis johtaa siihen, että monet z:n sisältävät vierasperäiset nimet äännetään väärin. Nykyinen suomalainen z:n ääntämys on niin vakiintunut, että sen muuttaminen tuskin on mahdollista, vaikka oikeastaan muissa kuin saksalaisissa ja italialaisissa nimissä z:n ääntäminen ruotsalaiseen tapaan s:ksi tuottaisi asun, joka enemmän muistuttaisi alkukielen mukaista kuin saksalainen ts-ääntämys. On kuitenkin hyvä tulla tietoiseksi siitä, että sama kirjain eri kielissä merkitsee eri äännettä ja että oman kielen mukainen ääntämys voi olla maailman kielissä harvinainen. Tämän seikan oivaltamista edistäisi, jos z:n nimitykseksi suomen kielessä yleistyisi set(a).




Kielikello 1/2002
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ongelmakirjain q (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »