Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2001

Sirpa Suhonen

Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut

Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.

---

Tekniikan Sanastokeskuksen Matkaviestinsanasto (TSK 19) ilmestyi vuonna 1993. Tämä sanasto palveli hyvin aikansa, mutta matkaviestinnän ja siihen liittyvän termistön kehitys on ollut erittäin nopeaa, eikä vanha sanasto enää ole moniltakaan osilta ajan tasalla. Tämän vuoksi joukko telealan organisaatioita käynnisti yhdessä Tekniikan Sanastokeskuksen (TSK) kanssa syksyllä 1999 hankkeen vanhan Matkaviestinsanaston saattamiseksi ajan tasalle. Nyt kaksi vuotta projektin käynnistämisen jälkeen Matkaviestinsanaston toinen, uusittu painos on valmis.

Matkaviestinsanasto on uusittu TSK:n aiemmissakin sanastotyöprojekteissa käyttämien periaatteiden mukaan. TSK:sta työssä oli mukana 1–2 terminologia, ja 6–8 hengen työryhmä koottiin telealan asiantuntijoista. Terminologin tehtävänä on valmistella aineistoa työryhmän käsiteltäväksi. Terminologina tein siis ehdotuksen sanastoon otettavista käsitteistä, tutkin käsitejärjestelmiä, kirjoitin alustavia määritelmiä ja etsin erikielisiä vastineita. Olin vastuussa myös projektiin liittyvistä hallinnollisista töistä, aineiston tallentamisesta, lausuntokierroksesta ja sanaston toimittamisesta julkaisukuntoon. Asiantuntijoiden vastuulla puolestaan oli päättää sanaston rajauksesta, tarkistaa käsitejärjestelmien ja määritelmien oikeellisuus ja hyväksyä terminologin työn tulokset.

Matkaviestinsanaston laatineeseen työryhmään ovat TSK:n lisäksi kuuluneet Finnet-liitto ry, Nokia Mobile Phones, Nokia Networks, Radiolinja Oy, Siemens Osakeyhtiö ja Sonera Oyj. Näiden lisäksi sanastoprojektia rahoittivat Elisa Communications Oyj, Nokia Internet Communications, Suomen 2G Oy ja Viestintävirasto (entinen Telehallintokeskus).

Matkaviestinsanasto sisältää matkaviestinnän peruskäsitteet. Matkaviestinnän eri aloista on käsitelty muun muassa matkaviestinjärjestelmiä, matkaviestinverkkoja ja niiden rakennetta, matkaviestinpalveluja ja erilaisia matkaviestimiä. Mukaan on otettu myös sellaisia radiotekniikkaa ja tietoturvallisuutta koskevia käsitteitä, jotka ovat tärkeitä matkaviestinnän kannalta. Uudessa sanastossa on myös joitain matkaviestinnän maksuihin liittyviä käsitteitä.

Matkaviestinsanastossa on yksi termitietue vuoden jokaiselle päivälle eli yhteensä 365 termitietuetta. Niistä noin 50 käsittelee telealan järjestelmien ja organisaatioiden nimiä. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset on laadittu ensin suomeksi ja käännetty sitten sekä ruotsiksi että englanniksi. Käännöksillä on haluttu antaa muillekin kuin suomea osaaville käyttäjille parempi mahdollisuus hyödyntää sanastoa.

Telealan viestinnän ongelmia: englanti rules oukei?

Ensimmäinen ongelma viestinnän kannalta on se, että teleala kehittyy huimaa vauhtia. Koko ajan kehitetään uusia järjestelmiä, tuotteita ja palveluja, ja näille uusille käsitteille on myös keksittävä nimitykset. Tällöin on vaarana, etteivät ihmiset tiedä, mitä uusilla nimityksillä tarkoitetaan. Lisäksi samalla käsitteellä saattaa olla useitakin nimityksiä tai sitten kaksi toisiaan muistuttavaa termiä eivät viittaakaan samaan käsitteeseen. Kaikki tämä on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä. Alan asiantuntijat voivat ymmärtää käsitteiden erot ja yhtäläisyydet, mutta maallikoille termien sisältö saattaa jäädä epäselväksi. Yksi matkaviestinsanastohankkeen tavoitteista oli laatia ajanmukainen matkaviestinnän sanasto, joka selvittää käsitteiden sisällön ja käsitteiden väliset suhteet, jotta ihmiset tietäisivät, mitä kullakin termillä tarkoitetaan. Kaikki sanaston käsitteet on määritelty. Määritelmiä on tarvittaessa täydennetty huomautuksilla, ja käsitekaavioiden avulla on selvitetty käsitteiden välisiä suhteita.

Toinen viestintää haittaava tekijä on se, ettei uusille käsitteille ole olemassa muita kuin englanninkielisiä nimityksiä. Vaikka matkaviestintäala on kansainvälistä, myös suomenkielistä ammattitermistöä tarvitaan. Englanninkielisiä termejä vilisevää mukasuomea on vaikea lukea ja vielä vaikeampi ymmärtää. Lisäksi lainasanojen ääntämys, oikeinkirjoitus, taivuttaminen sekä käyttö yhdyssanojen osana tuottaa hankaluuksia. Yksi Matkaviestinsanaston laatimisen suurimmista haasteista oli löytää sopivia suomen- ja ruotsinkielisiä suosituksia alan englanninkielisille termeille.

Yksi mahdollisuus välttää englanninkielisten termien käyttöä on luoda omakielinen termi kääntämällä. Tämä saattaa toimia hyvin sellaisissa tapauksissa, jossa alkuperäinen termi on johdonmukainen ja kuvaa taustalla olevaa käsitesisältöä. Mutta jos näin ei ole, käännetystäkään termistä ei voi tulla hyvää.

Yksi esimerkki: Matkaviestinpalvelujen yhteydessä käytetään usein englanninkielisiä termejä push service ja pull service. Suoraan käännettyinä nämä olisivat työntö- ja vetopalvelu, mutta millaisia mielikuvia nämä sanat herättävät? Onko kyse jostain tieliikennepalvelusta, jonka avulla saadaan ojaan tai lumeen kiinni takertunut ajoneuvo irrotetuksi? Push service on kuitenkin tietoliikennepalvelu, jonka avulla päätelaitteen käyttäjälle lähetetään tietoja ilman yksittäiseen lähetykseen liittyvää lähetyspyyntöä, ja pull service on tietoliikennepalvelu, jonka avulla päätelaitteen käyttäjälle lähetetään tietoja hänen kerran tekemänsä tilauksen perusteella. Näiden määritelmien perusteella sanaston laatinut työryhmä päätyi suosittamaan suomenkielisiksi termeiksi tarjontapalvelu (push service) ja pyyntöpalvelu (pull service), koska ensimmäisessä käyttäjälle tarjotaan tietoja, vaikkei hän ole niitä erityisesti pyytänyt, muttei ole kieltänytkään, ja toisessa käyttäjä itse on pyytänyt lähettämään tietoja.

Kolmas viestintäongelma on lyhenteiden runsas käyttö telealalla. Usein uusille käsitteille annetaan nimeksi jokin lyhenne, eikä tavallisille kännykän käyttäjille – ehkä ei alan ammattilaisillekaan – ole välttämättä selvää, mitä kaikki nämä lyhenteet tarkoittavat. Lisäksi usein tuntuu siltä, että lyhenne keksitään ensin ja sitten vasta mietitään, mistä englannin kielen sanoista se voisi olla lyhenne. Esimerkiksi EDGE ja CAMEL saattavat olla tällaisia lyhenteitä. EDGE on nykyisin lyhenne sanoista Enhanced Data rates for Global Evolution ja se tarkoittaa datasiirtoa nopeuttavaa tekniikkaa, jonka avulla GSM:ssä ja GPRS:ssä voidaan samalla radiokanavalla välittää enemmän dataa. Aikaisemmin lyhenne tuli sanoista Enhanced Data rates for GSM Evolution, mutta sitten ilmeisesti haluttiin päästä eroon viittauksesta GSM- järjestelmiin – onhan tulossa uusia, kehittyneempiä järjestelmiä.

CAMEL taas on lyhenne sanoista Customised Applications for Mobile Network Enhanced Logic. Se on standardi, joka mahdollistaa teleyrityskohtaisten palvelujen siirron matkaviestintilaajalle kotiverkon ulkopuolelle. CAMELin avulla sijainnin seurannassa oleva matkaviestintilaaja esimerkiksi kuulee äänitiedotukset kotimaansa kielellä silloinkin, kun hän on ulkomailla.

Erikoiskielen ja yleiskielen suhde

Termit liittyvät aina johonkin erikoisalaan, mutta matkaviestintä on yksi niistä erikoisaloista, joiden termejä käytetään laajalti alan ulkopuolellakin: onhan lähes jokaisella suomalaisella kännykkä, monilla useampikin. Matkaviestinnän yleisimpien termien tulisi siis olla ymmärrettäviä myös maallikoille. Matkaviestinsanasto pyrkii omalta osaltaan helpottamaan viestintää. Tosin se on tarkoitettu ensisijaisesti matkaviestinnän ammattikielen käyttäjille eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Toivottavasti se auttaa välillisesti muitakin matkaviestinnän käsitteiden ymmärtämisessä, sillä juuri tiedottajat, toimittajat ja kääntäjät toimivat asiantuntijoiden ja maallikoiden välissä tiedonvälittäjinä ja heillä on suuri vastuu siitä, että he popularisoivat vaikeitakin erikoisaloja ja kirjoittavat maallikoille sopivia tekstejä.

Yksi hyvän termin kriteeri on läpikuultavuus eli termin pitäisi antaa käsitteestä oikea mielikuva. Matkaviestinnän yhteydessä käytetään joskus englannin sanaa refarming. Mitä tämä ”uudelleenviljely” oikein on? Kyse on radiojärjestelmien siirtämisestä toisille taajuusalueille. Esimerkiksi Suomessa on järjestetty taajuuksia GSM 1800 -verkoille, koska 1800 MHz:n taajuusalue oli alun perin muussa käytössä. Työryhmä päätyi ehdottamaan suomenkielistä termiä taajuusalueiden uudelleenjako, ruotsiksi omfördelning av radiospektrum. Vaikka termi taajuusalueiden uudelleenjako on pitkä, se kertoo varsin tarkasti, mistä on kyse. Ja kun pitkää termiä on kerran käyttänyt tekstissä, siihen voi sitten viitata lyhyemmin termillä uudelleenjako.

Matkaviestinsanasto on erikoisalan sanasto. Termit on siinä määritelty erikoisalan kannalta, ja tämä kanta poikkeaa paikoin yleiskielestä. Erikoisalan kielenkäytössä on usein tarpeen tehdä käsitteiden välille tarkempia eroja kuin yleiskielessä. Työryhmässä pohdittiin muun muassa käsitteiden lyhytsanoma ja tekstiviesti suhdetta. Tässä sanastossa lyhytsanoma ja tekstiviesti päätettiin erottaa toisistaan, vaikka niitä yleiskielessä käytetäänkin toistensa synonyymeinä. Lyhytsanoma on yläkäsite ja tekstiviesti sen alakäsite kuten kuvaviestikin. Myös käsitteet lyhytsanomapalvelu ja tekstiviestipalvelu eroavat toisistaan erikoiskielessä. Seuraavassa on esitetty lyhytsanomaan liittyviä termitietueita Matkaviestinsanastosta. Tähti eli asteriski termin edessä tarkoittaa termiehdotusta. Kursivoitu n-kirjan tarkoittaa ruotsin ett-sukua. Kursivoidut termit on määritelty sanastossa. Tietueista on jätetty pois määritelmien ja huomautusten englannin- ja ruotsinkieliset käännökset.

lyhytsanomapalvelu

sv

kortmeddelandetjänst; SMS-tjänst
en

short message service; SMS (1); text message service

tietoliikennepalvelu
lyhytsanomien lähettämistä ja vastaanottamista varten
 


Matkaviestimien
lisäksi lyhytsanomapalvelua voidaan käyttää esimerkiksi äänitaajuuspuhelimella, jolloin valitaan numerolla vakioviesti, tai tietokoneella, jolloin lyhytsanoma voidaan lähettää erityisen palvelun kautta.

 


Vrt. tekstiviestipalvelu.

*lyhytsanoman solulähetyspalvelu

sv

SMS-cellinformation; cellkortmeddelandetjänst

en


short message service cell broadcast; SMS cell broadcast; SMSCB; cell broadcast short message service; cell broadcast service

lyhytsanomapalvelu
solulähetysten lähettämistä varten
 


Lyhytsanoman solulähetyspalvelua voi käyttää esimerkiksi säätiedotuksen, liikennetiedotuksen tai mainoksen lähettämiseen.

 
Jotta matkaviestintilaaja saisi lyhytsanoman solulähetyspalvelun avulla lähetettyjä solulähetyksiä, hänen täytyy valita matkaviestimeensä solulähetyspalvelun salliva asetus.

kuittauspalvelu

sv kvitteringstjänst
en acknowledgement service

tietoliikennepalvelu
, jossa viestin lähettäjä pyytää ja saa vahvistuksen siitä, onko viesti mennyt perille vastaanottajalle
 
Matkaviestinnässä
kuittauspalvelua käytetään lyhytsanomien perillemenon tarkistamisessa.

tekstiviestipalvelu; tekstiviestipohjainen palvelu; tekstiviestikysely

sv


testmeddelandetjänst; textmeddelandebaserad tjänst; textmeddelandeförfrågan
en SMS-based service

matkaviestinpalvelu
, jossa käyttäjä kirjoittaa haluamansa palvelun hakusanan matkaviestimeensä, lähettää hakusanan tekstiviestinä tiettyyn numeroon ja saa tilaamansa tiedon tai palvelun
 
Tekstiviestipalvelusta käyttäjä voi kysyä esimerkiksi säätietoja, pörssikursseja tai jääkiekko-ottelujen tuloksia. Tekstiviestipalvelun avulla voi myös tilata jonkin tuotteen.
 
Vrt. lyhytsanomapalvelu.

lyhytsanoma

sv

SMS-meddelande n; kortmeddelande n

en
short message; SMS message; SMS (2)


lyhyt viesti, joka voidaan välittää lyhytsanomapalvelua tukevien matkaviestimien välillä tai tällaisten matkaviestimien ja sähköpostijärjestelmien, tietokoneiden tai äänitaajuuspuhelimien välillä

tekstiviesti

sv textmeddelande n
en text message

lyhytsanoma
, joka sisältää vain aakkosnumeerisia merkkejä ja erikoismerkkejä

ryhmätekstiviesti

sv
grupptextmeddelande n
en
group text message; group short message

lyhytsanoma
, joka voidaan lähettää monelle vastaanottajalle samalla kertaa
 
Lähettäjän täytyy etukäteen määritellä haluamansa vastaanottajaryhmä ja tallentaa ryhmän nimen yhteyteen ryhmän jäsenten matkapuhelinnumerot.

kuvaviesti

sv
bildmeddelande n
en
en picture message; graphic short message

lyhytsanoma
, joka sisältää kuvan tai kuvia

solulähetys

sv cellinformation
en cell broadcast; CB

lyhytsanoma
, jonka matkaviestinverkko voi lähettää tietyllä maantieteellisellä alueella tiettyjen solujen kautta kaikille toiminnetta tukeville matkaviestimille
 
Solulähetystä ei voi lähettää matkaviestimestä, vaan solulähetys lähetetään esimerkiksi matkaviestinverkon hallintakeskuksesta.
 
Solulähetys ei tallennu SIM-kortille, vaan tulee suoraan matkaviestimen näyttöön. Solulähetyksellä voidaan ilmoittaa esimerkiksi liikenneruuhkista ja -onnettomuuksista.

Matkaviestinsanasto (TSK 29). Tekniikan Sanastokeskus, Finnet Focus Oy, Forssa 2001. 238 s.
ISBN 952-9794-13-4 (julkaisija)
ISBN 951-96626-5-0 (kustantaja)
ISSN 0359-5390
Matkaviestinsanaston kustantaja on Finnet Focus Oy, puhelin (09) 228 111, sähköposti www.finnetfocus.fi.
Sanastosta ilmestyy sekä paperi- että cd-rom-versio. Molempien hinta (erikseen) on 30 euroa + alv.

 

Sirpa Suhonen työskentelee Tekniikan Sanastokeskuksessa.




Kielikello 4/2001
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »