Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2001

Heikki Hurtta

Kysyttyä

Miten jänkä taipuu?

Aavaa pohjoissuomalaista suota merkitsevä jänkä-sana kuuluu myös suomen yleiskieleen ja lienee myös enimmille eteläsuomalaisille ainakin etäisesti tuttu. Sen asu ja taivutus näyttävät kuitenkin monille jääneen vieraiksi.

Ajankohtainen on jänkä-sana tornionjokilaaksolaisen Mikael Niemen suomennetun romaanin nimessä ”Populaarimusiikkia Vittulajänkältä”. Syystä on ihmetelty, miksi teoksen nimessä on muoto ”jänkältä”. Yleiskielen jänkä-sana näet taipuu kuten kenkä: taivutetaan jänkä : jängältä samaan tapaan kuin kenkä : kengältä. Muoto ”jänkältä” edellyttäisi perusmuotoa jänkkä, ja sana taipuisi silloin kuten synkkä.

Murteissa jänkä-sanalla tosin on myös rinnakkaisasu jänkkä. Se on ominainen etenkin Tornionjokilaakson murteille sekä pohjoisimmille peräpohjalaismurteille (mm. Ruijan murteille). Siten asu Vittulajänkältä voisi olla aitoa Tornionjokilaakson murretta, jos Niemen kirjan suomennoksessa käytettäisiin sellaisia muotoja kuin jänkkä tai jänkkää. Näin ei kuitenkaan ole, vaan suomennoksessa käytetty ”jänkä : jänkältä” -taivutus ei ole sen paremmin suomen yleiskielen kuin Tornionjokilaakson murteenkaan mukainen.

Niemen kirjaa koskeneessa lehtikirjoittelussa on käytetty sellaistakin muotoa kuin ”Vittulajänkhältä”. Peräpohjalaisissa murteissa kuten useimmissa muissakin pohjalaismurteissa kieltämättä on h eräissä sellaisissa taivutusmuodoissa ja sanoissa, joihin se ei muun Suomen puheenparressa kuulu. On kuitenkin tähdennettävä, että h:n esiintyminen ei ole mielivaltaista vaan murteen kieliopillisen järjestelmän säätelemää: se kuuluu vain yhtäältä tiettyihin taivutusmuotoihin, toisaalta eräisiin sanatyyppeihin. Ainoat taivutusmuodot, joissa jänkä-sanaan kuuluu h, ovat yksikön ja monikon illatiivi: peräpohjalaismurteissa yksikön illatiivi kuuluu jänkähän, jänkhään tai jänkhän sen mukaan, mistä alamurteesta on kysymys. Sellainen perusmuoto kuin ”jänkhä” ei siis ole peräpohjalaista eikä mitään muutakaan murretta.




Kielikello 4/2001
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »