Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Rahayksiköt ja valuutat

Tuhat, miljoona ja miljardi

Rahayksiköt eivät kuulu kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän piiriin (Système International d’Unités), eikä rahayksiköihin voi sen vuoksi liittää SI-järjestelmän etuliitteitä kilo, mega jne. Siispä puhutaan tuhansista markoista ja miljoonista euroista, ei ”kilomarkoista” tai ”megaeuroista” (ei myöskään ”KFIM”, ”MEUR”). Tuhannen markan lyhennettä tmk ei pitäisi käyttää normaalissa juoksevassa tekstissä. Se sopii lähinnä vain taulukoihin yms., joissa on hyvin vähän tilaa.

Ilmauksen miljoona markkaa suositeltava lyhenne on milj. mk (lyhenteen osien välissä sanaväli). Käyttöön on myös vakiintunut muodostustavaltaan poikkeuksellinen lyhenne Mmk (ei ”mmk”), jota voi käyttää esimerkiksi taulukoissa. Miljardin markan lyhenne on mrd. mk (osien välissä sanaväli).

10 000 000 mk = 10 miljoonaa markkaa = 10 milj. mk (= 10 Mmk)
10 000 000 000 mk = 10 miljardia markkaa = 10 mrd. mk

Valuutat

Valuuttojen merkinnässä on käytössä kaksi järjestelmää: yleiskielen mukainen ja pankkien ja yritysten keskinäiseen, lähinnä kansainväliseen viestintään tarkoitettu. Yleiskielen mukaista on käyttää valuutan koko nimeä tai tutuimmista valuutoista myös vakiintunutta suomalaista lyhennettä, esimerkiksi Viron kruunu, Yhdysvaltain dollari (tai USA:n dollari). Usein riittää pelkkä kruunu tai dollari, jos tekstissä ei esiinny muita valuuttoja tai yhteydestä käy ilmi, minkä maan valuutasta puhutaan.

200 (Viron) kruunua, 200 kr
200 (Ranskan) frangia, 200 fr

Kolmikirjaimiset valuuttakoodit, esimerkiksi FIM, SEK, GBP, USD, EEK, EUR, eivät kuulu yleiskieleen. Ne ovat standardin SFS-ISO 4217 EN 24217 (Valuuttojen tunnukset) mukaisia kansainvälisiä tunnuksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kansainvälisessä kauppa-, liike- ja pankkitoiminnassa, jossa valuuttojen yksilöinti on tarpeen.

Kansainväliset tunnukset ovat normaalissa asiatekstissä vaikeakäyttöisiä. Miten taivutuspäätteet merkitään? Pitäisikö tunnus merkitä ennen lukusanaa vai sen jälkeen? Tällaisia ongelmia ei synny, kun käytetään valuuttojen nimiä.

15 mk:n hintainen
100 (Ranskan) frangin verran
10 euron suuruinen

Kansainvälisiä valuuttatunnuksia ei yleensä pitäisi käyttää yhteydessä, jossa niitä joudutaan taivuttamaan. Kansainvälistä rahaliikennettä käsittelevissä teksteissä valuuttatunnuksia joudutaan kuitenkin käyttämään myös keskellä tekstiä, jolloin niitä on usein taivutettava. Tunnus kirjoitetaan tällöin lukusanan jälkeen ja pääte liitetään siihen kaksoispisteen avulla.

 

200 GBP

100 GBP:n suuruinen (lue: Englannin punnan)

 

200 FIM

 

200 FIM:n suuruinen (lue: Suomen markan)

 

200 EEK

 

200 EEK:n suuruinen (lue: Viron kruunun)

Käänteinen järjestys ”EEK 200” ei sovellu käytettäväksi juoksevassa tekstissä, koska tällainen rakenne on lukutavaltaan epälooginen ja siihen on mahdoton liittää taivutuspäätteitä.




Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »