Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2001

Minna Pyhälahti

Kysyttyä

Ajatusviiva ja yhdysmerkki

Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on käsitelty perusteellisesti (ks. Lue myös). Seuraavassa kerrataan lyhyesti joitakin ajatusviivaan ja yhdysmerkkiin liittyviä käytänteitä.

Ajatusviiva (— tai –) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Viivan on pituudeltaan erottava tarpeeksi selvästi yhdysmerkistä. Tosin silloin, kun tekstinkäsittelylaitteesta ei saa ajatusviivan merkkiä, voi ajatusviivan korvata yhdysmerkillä. Tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti. Jos käytetään ajatusviivaa, ei tarvita välilyöntejä.

Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana sanoja riviltä toiselle jaettaessa. Lisäksi merkkiä käytetään yhdyssanan osien välissä esimerkiksi silloin, kun yhdyssanan osana on erisnimi (Maija-täti, huom. myös: Maija-Liisa-täti), merkki (A-ryhmä), lyhenne (IT-ala) tai numero (15-vuotias). Kun yhdyssanan osat ovat muodoltaan rinnasteiset, yhdysmerkillä osoitetaan samaa kuin rinnastuskonjunktiolla ja (äiti-lapsisuhde). Yhdysmerkkiä käytetään myös pois jätetyn osan merkkinä (-lainen-johdos) ja joskus sanaliitoissa (ei-kenenkään-maa). Huomaa! yhdysmerkkiä ei käytetä seuraavanlaisissa ilmauksissa: 10 matkan lippu, 2 hengen huone (vrt. 10 matkaa, 2 henkeä).

Joskus samassa ilmauksessa käytetään sekä ajatusviivaa että yhdysmerkkiä, esimerkiksi 10–15-vuotiaat, Suomi–Ruotsi-ottelu, Turku–Tampere-rata. Eripituisten viivojen kirjoittamisen aiheuttamista ongelmista voi välttyä kirjoittamalla vaikkapa Turun ja Tampereen välisestä radasta.

Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä) tms. osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä. Rajakohtaa ilmaisevaa ajatusviivaa ei yleensä lueta. Esimerkiksi lause Paikalla oli 35–40 katsojaa luetaan kolmestakymmenestäviidestä neljäänkymmeneen katsojaa (ei ”kolmekymmentäviisi viiva neljäkymmentä katsojaa”).

Rajakohtamerkinnöissä numerot ja ajatusviiva yhdessä ilmaisevat jo kahta ääripäätä ja niiden väliä, joten samaa ei enää tarvitse ilmaista sanoin. Päiväyksissä järjestysluvun piste merkitään ajatusviivan edelle. Niinpä oikein muodostettu on vaikkapa seuraava lause: Olen lomalla 27.8.–30.9. (Ei siis esimerkiksi ”Olen lomalla 27.8.–30.9. välisenä aikana”.)

Jos luvut on rajakohtailmauksissa kirjoitettu kirjaimin, käytetään samoin ajatusviivaa, esimerkiksi Matkaa on jäljellä viisitoista–kaksikymmentä kilometriä.

Milloin välilyönti yhdysmerkin edelle?

Välilyöntiä käytetään sanaliitto-osan ja yhdysmerkin välissä, eli kun yhdyssanan alku- eli määriteosa tai jälki- eli perusosa koostuu kahden tai useamman erikseen kirjoitetun sanan tai numeron ryhmästä: pro gradu -työ, ISO 9000 -standardi. Riveille jaettaessa yhdysmerkki tulee tällaisissa tapauksissa jälkimmäisen rivin alkuun.

Sääntöä sovelletaan myös tapauksiin, jossa loppuosana on sanaliitto, esimerkiksi Hyla- rasvaton maito tai Nyky- New York. Monen mielestä tällaiset ilmaukset kuitenkin näyttävät erikoisilta. Usein ne kannattaakin muotoilla toisin, esimerkiksi rasvaton Hyla-maito, nykypäivän New York.

Sanaliitto koostuu kahdesta tai useammasta erikseen kirjoitetusta sanasta tai vaikkapa numeroilmauksen ja sanan yhdistelmästä. Jos ne jo on yhdistetty toisiinsa yhdysmerkillä, rajakohtaa osoittavalla ajatusviivalla tai vinoviivalla, on kyseessä yhdyssana eikä välilyöntiä tule: Olli-Pekka-setä, 13–15-vuotiaat, joko/tai-periaate.

Koodi-ilmauksiin, joissa osien välillä ei ole sananväliä, ei tarvita sananväliä myöskään ennen jälkiosan yhdysmerkkiä: A4-paperi.




Kielikello 3/2001
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Yhdysmerkki - (Vapaasti luettavissa)

Ajatusviiva – ja — (Vapaasti luettavissa)

Koodinumerot ja välilyönnit (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »