Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2001

Riitta Hyvärinen

Kieli työssä

Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa

Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. Kielentarkastajan työ Suomen Pankissa on aivan tavallista kielenhuoltajan työtä: päivittäin muokataan tekstejä ja annetaan puhelimitse ja sähköpostitse neuvoja kielenkäytön ja kirjoittamisen kysymyksissä. Erikoiseksi tilanteen tekee vain se, että tekstit käsittelevät enimmäkseen taloutta.

Suomen kielen maisteri Kaisa Paasovaara työskentelee pankin julkaisu- ja kielipalvelut -osastolla. Pankkivuosia on takana kymmenkunta. Pankissa Paasovaaran tehtävänkuva on laajempi kuin ammattinimike suomen kielen tarkastaja antaisi ymmärtää: kielenhuoltajan työ on kieliasun huolittelun lisäksi tekstien editointia. Tämä lisää toimen kiinnostavuutta, silla työ ei rajoitu pelkkään oikeakielisyyteen, vaan kielenhuoltajan odotetaan kommentoivan myös tekstien kokonaisrakennetta ja esittämistapaa.

Tarkistettavaksi tulee pankin omia julkaisuja, tiedotteita ja pankissa suomennettavia Euroopan keskuspankin julkaisuja. Suurelle yleisölle näistä tutuimpia lienevät Euro & talous -lehti ja Euroopan keskuspankin Kuukausikatsaukset.

Työt vaihtuvat päivittäin, mutta yhteistä työpäiville on se, että pöydälle tupsahtaa jatkuvasti uusia papereita. Niitä tulee sähköpostissa, putkipostissa ja sisäisen postin kuorissa. Kiirettä on lisännyt se, että viime vuosikymmenellä tarkistettavaksi tulivat ensin Rahoitustarkastuksen ja sitten Euroopan keskuspankin tekstit. Tuorein työllistäjä on uuden yhteisen rahan, euron, käyttöönotto.

Kaisa Paasovaaran mielestä työ Suomen Pankin kaltaisessa julkishallinnon organisaatiossa on kansalaisten palvelemista: on yhteinen etu, että kaikki kiinnostuneet ymmärtävät viralliset tekstit mahdollisimman helposti. ”Jos asioista puhutaan vaikeasti, vieraannutetaan kansalaisia. Kieli on väline, jolla voi vieraannuttaa tai saada ymmärtämään asioitten hoitoa.”

Toisaalta Paasovaara tähdentää, että kielellä on merkitystä julkisuuden kannalta. Jos viranomainen selittää asioita epäselvästi, voi lukija ärtyä sekä asiaan että viranomaiseen: eikö kansalainen ole niin tärkeä, että hänen takiaan nähtäisiin vaivaa?

Toiset tekstit on tarkoituksenmukaista päästää läpi kevyesti vilkaisten. Toisinaan on käytettävä raskaampaa kättä. Usein joutuu miettimään ja tasapainottelemaan yleis- ja erikoiskielen välillä: Voisiko tämän sanoa selväkielisemmin, vaikka teksti onkin tarkoitettu talousalan ammattilaisille? Kuinka paljon tässä olisi oltava taloussanastoa? Onko tämä oikea termi vai onko kirjoittaja itse mukaillut sen englannista? Aina ei ehdotonta yleiskielisyyttä voi eikä kannata vaatia.

Kielenhuolto on yhteistyötä

Kielenhuolto ei ole yksinäistä työtä, vaikka asioita saakin miettiä omassa huoneessa ja omassa rauhassa, kirjojen ja tietokoneen äärellä. ”Tämä on myös tiimityötä – kääntäjien kanssa meillä on kieli-ihmisten tiimi, julkaisuihmisten kanssa julkaisutiimi. ”Hyvä kielenhuoltaja tarvitseekin suomen kielen taidon lisäksi ryhmätyö- ja neuvottelutaitoja. Hänen on tiedettävä, kenelle voi mitäkin sanoa ja olisiko parempi antaa palautetta sähköpostitse vai kasvokkain.”

Kielenhuoltaja tekee yhteistyötä ennen kaikkea tekstin kirjoittajan kanssa. Sanelumentaliteetti on tällaisesta kaukana, silla kielenhuoltaja voi tehdä korkeintaan parannusehdotuksia. Parhaimmillaan tekstin huoltaminen ja editointi on vuorovaikutustilanne, jossa kumpikin oppii: tekstin kirjoittaja oppii kieliasioita, huoltaja kirjoittajan erikoisalaa. Vuosien myötä Paasovaara onkin tajunnut oppineensa talousalan kieltä. ”Konkreettisesti sen huomasin työskennellessäni välillä muualla, missä jouduin tarkastamaan kaikenlaisia eri alojen tekstejä. Kun sitten tuli taloustekstejä eteen, olo oli kuin olisi kotiin päässyt.

Paasovaara on myös jatkuvassa yhteistyössä kääntäjien kanssa. Hän on pankin ainoa suomen kielen tarkastaja, mutta kääntäjät kielen ammattilaisina ovat hänen viiteryhmänsä; heidän kanssaan voi keskustella yksittäisestä kieliongelmasta tyyliin ”voiko näin sanoa” tai ”miltä tämä kuulostaa”. Kääntäjät ja kielenhuoltaja työstävät usein samoja tekstejä, ja suuri osa tarkistettavista teksteistä on tullut taloon kääntäjän kautta. Yhteistyötä tehdään, kunnes molemmat ovat tyytyväisiä tekstiin.

Käännösten tarkistus on lisääntynyt

Vuosien mittaan työn painopiste onkin siirtynyt käännöskieleen: ”Alkuvuosina oli vain vähän käännösten tarkistusta, mutta nyt tarkistan yhä enemmän alun perin englanniksi kirjoitettuja tekstejä. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että on alettu kääntää Euroopan keskuspankin julkaisuja.”

Euroopan keskuspankin tekstien myötä yhä suurempi osa tarkistettavista teksteistä on alkujaan kirjoitettu muulla kielellä kuin suomeksi. Suurin ongelma on, että tämä näkyy myös tekstien rakenteissa, asioitten esittämistavassa ja kielessä. Kielentarkastaja ei käännöksiä tarkastaessaan pääse vaikuttamaan esimerkiksi tekstin retorisiin ominaisuuksiin, vaikka juuri niiden vuoksi teksti saattaa vaikuttaa suomalaisesta vieraalta ja epämukavalta.

”Helposti käy niin, että päähuomio kiinnittyy pienempiin asioihin, lauserakenteisiin ja termeihin, kun itse tekstin kokonaisrakenteeseen ei pääse käsiksi. Tässä onkin ero, kun tarkistaa alun perin suomenkielistä tai suomeksi käännettyä tekstiä. Silti käännöstyössä on kunnianhimoiset tavoitteet. Käännösten ei edellytetä noudattavan lähtökielen lauserakennetta tai olevan sana sanalta samanlaisia kuin alkuperäinen teksti. Millintarkka kääntäminen saattaa joskus jopa hävittää ajatuksen: vaikka sanat ovat suomea, tekstin idea ei tule selkeästi esiin”, Paasovaara pohtii.

Kielentarkastaja joutuu miettimään keinoja, joiden avulla käännökset saa luontevasti suomen kielelle. Usein hän pohtii kääntäjien kanssa, miksi jokin ilmaus ei istu suomen kieleen. Vaikka kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jokin kohta tekstissä ei ole hyvin, on vian löytäminen toisinaan vaikeaa.

Paasovaara sanoo, että käännösten sopeuttaminen kulttuurisesti on mielenkiintoista ja haastavaa. ”Jos teksti on vaikkapa EU:n keskieurooppalaisesta näkökulmasta kirjoitettua, se ei aina sellaisenaan toimi kaikissa Euroopan maissa, vaikka maiden kulttuuritausta on melko sama.”

Monien mielestä taloustekstit ovat kuivia ja monimutkaisia. Kaisa Paasovaara on sitä mieltä, että niitä kyllä oppii ymmärtämään. ”Jos on kiinnostunut yhteiskunnasta, on kiinnostunut myös taloudesta, sillä talous vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Haastavaa olisikin saada taloustekstit sellaisiksi, että niitä lukisivat kaikki.”

 

Vinkkejä kirjoista, joista saa hauskaa ja helposti sulavaa tietoa taloudesta tai apua taloustekstien ymmärtämiseen.

Kerkelä, Leena – Määttä, Sirkku: 100 sanaa taloudesta. Edita 1999.

Lönnfors, Per-Erik: Pelastakaa maailma: polttakaa taloustieteen oppikirjat. WSOY 1999.

Herlin, Niklas: Osake keskustasta, eli taloussanastoa ujoille. Tammi 2000.




Kielikello 1/2001
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »