Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2001

Maija Länsimäki

Vinoviivamuotia

Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt. Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa.

---

Vinoviivan eli ”kauttaviivan” päätehtävä on erotella numeroita, lyhenteitä ja sanoja määrämuotoisissa ilmaustyypeissä. Sitä käytetään murtoluvuissa (3/4) ja ilmaistaessa lyhenteillä mittayksikköjen suhdetta (80 km/t, 24 t/vrk) sekä eräissä numerosarjoissa (Kielikello 3/1998: Vinoviiva /, ks. Lue myös)) ja tietotekniikassa, esimerkiksi www-osoitteissa (http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto.html). Vinoviivalla erotetaan myös runon säkeet, jos niitä ei kirjoiteta eri riveille. Lisäksi sitä käytetään lomakkeen tyyppisissä yhteyksissä vaihtoehdon osoittamiseen (Onko presidentin valta mielestänne vahvistunut/heikentynyt/pysynyt samana?).

Edellä mainitun tyyppisiä vinoviivallisia ilmauksia käytetään tavallisesti vain perusmuodossa. Ilmausta edeltävä substantiivi kyllä taipuu normaalisti (Kielikellossa 3/2000). Sen sijaan ilmauksen ”80 km/t” taivuttaminen saattaa tuottaa ongelmia. Voi kyllä kirjoittaa, että ”nopeus nousi ”80 km:iin/t”, mutta ilmaus ”80 km:n/t nopeus” on täysin mahdoton; sitähän ei voi lukeakaan. Pitää kirjoittaa ”80 km:n tuntinopeus”.

Semmoisissa kansainvälisissä lyhenteissä kuin c/o (englannin care of, ’osoitteessa’) ja M/S (englannin motor ship ’moottorilaiva’) vinoviiva on säilynyt suomessakin (tosin jälkimmäinen voidaan kirjoittaa myös ms). Sen sijaan aikaisempi o/y on nykyisin oy, oy. tai OY (osakeyhtiö).

Vanhoissa hautakivissä on sellaisia päivämääriä kuin 19/11 1871. Vinoviivaa näkee joskus vieläkin päivän ja kuukauden välissä esimerkiksi kirjeissä, vaikka virallinen merkintätapa on pisteellinen (12.1.2001).

Lisäksi vinoviivaa käytetään juoksevassa tekstissä osoittamassa monenlaisia, joskus vaikeastikin tulkittavia mahdollisuuksia. Tämmöinen ei ole uutta; tosin vinoviivamuoti tuntuu viime aikoina yleistyneenkin.

”Leikkaus ja / tai hormonihoito”

Kansainvälisten mallien mukaan on suomessakin yleistynyt parikonjunktio ja/tai. Alkuaan sitä on käytetty lähinnä vain tieteellisissä, ehdotonta tarkkuutta vaativissa teksteissä. Ilmaus ”leikkaus ja/tai hormonihoito” tarkoittaa, että vaihtoehtoja on kolme: leikkaus, hormonihoito tai molemmat. Pelkästään jommallakummalla konjunktiolla asiaa ei ehdottoman yksitulkintaisesti voi ilmaista.

Parikonjunktio ja/tai on levinnyt myös muunlaiseen kieleen, muun muassa hallinnon teksteihin ja lehtiin – ja jopa koululaisten aineisiin.

1. Uuteen sivistystoimenjohtajan virkaan valittavalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai opettajan kelpoisuus ja opetushallinnon tutkinto tai kansalaisopiston rehtorin kelpoisuus. Lisäksi edellytetään hallinto- ja/tai opetuskokemusta.

Tässä viranhakuilmoituksessa luetellaan ja-konjunktion avulla ehdottomia vaatimuksia. Vaatimukset voi täyttää useammalla kuin yhdellä tavalla, mikä puolestaan ilmaistaan tai-konjunktiolla. Hallinto- ja opetuskokemus ovat vaihtoehtoisia vaatimuksia, joten tai-konjunktio yksinkin riittäisi. Tuskin kukaan tulkitsisi, että kummankinlaista kokemusta ei saa olla.

2. Vanhalle huonekalulle ei saisi itse tehdä mitään ennen kunnostukseen ja/tai verhoilijalle viemistä.

”Vanhalla huonekalulla” voidaan tarkoittaa esimerkiksi korjausta vaativaa pöytää tai uutta päällyskangasta kaipaavaa sohvaa. Konjunktioparilla ja/tai on kuitenkin haluttu muistuttaa, että jokin tuoli saattaa tarvita sekä puusepän että verhoilijan käsittelyä. Tosin pelkkä tai-konjunktio ei tätä sulkisi pois.

”Oletko saanut hyvää / huonoa palvelua?”

Vinoviivalla yhdistetään monenlaisia sanapareja.

3. Vapaaehtoisista muodostettavan tanskalaisprikaatin vahvuus on 4 550 miestä/naista (upseereita 360, aliupseereita 740 ja miehistöä noin 3 450).

Demokratian ja tasa-arvon vuoksi joissakin yhteyksissä sukupuoli ei saa korostua ja joissakin yhteyksissä samasta syystä molemmat sukupuolet tulee erikseen mainita. Jos sanottaisiin, että vahvuus on 4 550 sotilasta, tietämättömät jäisivät edelleen tietämättömiksi siitä, että Tanskan armeijassa on myös naisia. Koska prikaatista osa on miehiä, osa naisia, asia tulisi ilmaistuksi tai-konjunktiolla: ”4 550 miestä tai naista”. Tämä voidaan tosin tulkita niinkin, että nämä 4 550 ovat joko pelkästään miehiä tai pelkästään naisia. Jos käytettäisiin rinnastusta ”4 550 miestä ja naista”, joku voisi ehkä laskea prikaatin vahvuudeksi 9 100 sotilasta. Vinoviivallista ilmausta ei siis aina ole ihan helppoa purkaa.

4. Hän ei siis halua puhua teemasta vaatteet tekevät miehen/naisen, vaikka teokset viittaavat tähän suuntaan.

Yleisesti tuttu on isku- tai mainoslause ”vaatteet tekevät miehen”. Asiayhteys on nähtävästi vaatinut mainitsemaan myös naisen, vaikka sanonnasta näin tuleekin kömpelö. Täsmennyksen voisi sanontaan liittää typografisin keinoin: ”Hän ei siis halua puhua teemasta vaatteet tekevät miehen – tai naisen –, vaikka teokset viittaavat tähän suuntaan.”

5. Jos olet saanut hyvää/huonoa palvelua, ota yhteyttä!

Yhteydenottoa toivova tietää tai olettaa, että joku lukuisista sinäksi puhutelluista on voinut saada sekä hyvää että huonoa palvelua. Vinoviivan sijaan voisi panna tai-konjunktion. Hyvää ja huonoa palveluahan sama ihminen ei yleensä saa yhtäaikaisesti.

6. Pitemmät vapaat ja lomat Piippu pakeni pilkille/ongelle.

Vinoviivalla haluttaneen osoittaa, että Piippu käy pilkillä samoin kuin ongella sekä vapaa-aikoinaan että lomillaan. Tämä tulisi kyllä ilmaistuksi tai-konjunktiollakin.

”Potilaan / lukijan asialla”

Aina vinoviivaa ei voi luontevasti korvata tai-konjunktiolla

7. Peter Sellersin ja Britt Eklandin tytär muistelee viettäneensä hyvin paljon aikaa lastenhoitajansa kanssa tai sitten isän ja äidin uusien ystävien/ystävättärien kanssa.

Ilmaus ”ystävät/ystävättäret” paitsi kertoo uusista mies- ja naispuolisista ystävistä vihjaa myös siihen, että isällä tai äidillä taikka molemmilla on ollut uusi seurustelukumppani tai useampiakin. Jos lukija on yhtään seurannut filmitähtien elämää, hän tulkitsee tekstiä jälkimmäisellä tavalla. Mahdollisuuksia on silti edelleen monia. Vinoviivarakenne ei ole yhtään tarkempi kuin ilmaus, että tytär on viettänyt aikaa ”isän ja äidin uusien ystävien ja ystävättärien kanssa”.

8. Ensimmäiseksi potkittiin päreiksi suuri kiipeilyteline/liukumäki.

Kyseessä on ilmeisesti rakennelma, joka on samalla sekä kiipeilyteline että liukumäki. Jos tätä halutaan tähdentää, voidaan muodostaa rinnasteinen yhdyssana kiipeilyteline-liukumäki. Tämä on kuitenkin turhan kömpelö. Yksiköllinen attribuutti ”suuri kiipeilyteline ja liukumäki” osoittaa, että kyseessä on yksi kokonaisuus. ”Suuret kiipeilyteline ja liukumäki” -ilmaus viittaisi kahteen rakennelmaan.

9. Sekä lääkäri että toimittaja ovat potilaan/lukijan asialla.

Kenen asialla he lääketieteestä kirjoitettaessa siis ovat? Lehteä lukevan potilaanko? Todennäköisesti ja ensisijaisesti. Mutta varmaan myös kiinnostuneen terveen lukijan asialla ja semmoisenkin potilaan, joka ei lue lehteä, ainakaan itse. Hyvin tiiviissä rakenteessa tarkkuuteen pyrkiminen ei aina johda yksiymmärteiseen ilmaukseen. Jäisikö jotain sanomatta, jos todettaisiin, että lääkäri ja toimittaja ovat ”potilaan ja lukijan asialla”?

10. Pyydämme toimittamaan kopion päätöksestä/kutsusta veteraanikuntoutukseen.

Kun asiakas saa viranomaiselta tämmöisen ohjeen, saako hän itse päättää, kumman kopion lähettää? Tässä tapauksessa ei ainakaan saa, sillä viranomainen vaatii molemmat. Miksi kirjeen lähettäjä ei siis heti sano selvästi ja yksiselitteisesti, että tarvitaan ”kopio päätöksestä ja kutsusta”?

”Missi / näyttelijä Johanna Raunio”

Vinoviivaa käytetään myös vähän toisentyyppisessä rinnastuksessa.

11. Elokuvan on saattanut valmiiksi ohjaaja/kuvaaja Tahvo Hirvonen, joka toimi Honkasen kuvaajana.

Seurakunnassa kanttorin ja urkurin tehtäviä hoitava on kanttori-urkuri. Samanlainen rinnasteinen, yhdysmerkillä osoitettava, yhdyssanatyyppi on ohjaaja-kuvaaja.

12. Merikukka Forsius rupesi seurustelemaan nykyisen avomiehensä kanssa, joka oli aikaisemmin naimisissa missi/näyttelijä Johanna Raunion kanssa.

Jos on tarpeen todeta, että nykyinen näyttelijä on kaksikymmentä vuotta sitten ollut missi, sen voi sanoa hiukan informatiivisemmin: ”naimisissa entisen missin näyttelijä Johanna Raunion kanssa”. Jos misseys on edelleen tärkeä osa elämää, voi muodostaa rinnasteisen yhdyssanan ”missi-näyttelijä”. Lehdistä henkilöhaastatteluja lukeneet kuitenkin tietävät, että tämmöistä titteliä asianomainen ei lopun elämäänsä halua kantaa.

13. Neuvostoliitto/Venäjä muodostaa muistelmien punaisen langan.

Tässäkin voisi käyttää rinnasteista yhdyssanaa Neuvostoliitto-Venäjä. Se olisi lyhin ja selvin tapa viitata historialliseen samuuteen, vaikka pelkästä nimenmuutoksesta ei olekaan kysymys. Tyypiltään samanlainen yhdyssana on maalaisliitto-keskustapuolue.

”Mies- / naisseuran iskeminen”

Lisää pohdittavaa saattaa syntyä silloin, kun vinoviivarakenteen osina on yhdyssanoja. Mihin tulee yhdysmerkki, täytyykö käyttää ajatusviivaa, tuleeko sanaväli? Pystyykö oikeinkirjoitusongelmat kiertämään, jos purkaa rakenteen monisanaisemmaksi, väljemmäksi ja usein samalla selvemmäksikin ilmaukseksi?

14. Suomalainen niitä näitä -jutustelu ja mies/naisseuran iskeminen on useimmiten kiinni siitä, mitä kello on.

15. Järjestämäämme yhteismyyntiprojektiin on tähän mennessä jättänyt myyntitoimeksiantonsa mm. yli kaksikymmentä Hämeen Sähkön kaupunki/kuntaomistajaa.

16. Osa tietysti haluaa edelleen suorittaa vain jonkin opintojakson/-kokonaisuuden.

17. Työväenpuolueella on tällä hetkellä seitsemän kansanedustaja/ministeri-kenraalia.

Vinoviivalla osoitetaan kaikissa näissä tapauksissa vaihtoehtoa. Esimerkeissä 14 ja 16 on käytetty yhdysmerkkiä osoittamaan pois jätettyä yhdysosaa. Esimerkissä 15 tätä oikeinkirjoitussääntöä on rikottu. Selvintä ja helpointa olisi kirjoittaa mies- ja naisseura, kaupunki- tai kuntaomistaja, opintojakso tai -kokonaisuus. Jää epäselväksi (esimerkki 17), onko kyseessä seitsemän kenraalia, jotka ovat sekä kansanedustajia että ministereitä, vai seitsemän kenraalia, joista osa on kansanedustajia, osa ministereitä ja mahdollisesti osa sekä kansanedustajia että kenraaleita.

18. Pizzicato Fiven musiikki on mitä iskevintä tanssi/viihdesoulia.

19. Takavuosien Itä-Saksa/Neuvostoliitto-kartellin luovuttamaa pottia pääsivät jakamaan mm. Argentiina, Itävalta, Slovenia ja Viro.

Nämä rinnastukset olisi yksinkertaisinta esittää ja-konjunktion avulla: tanssi- ja viihdesoul, ltä-Saksan ja Neuvostoliiton kartelli.

”Vanhuus kautta oikeudenmukaisuus”

Välimerkit jäsentävät kirjoitettua tekstiä, eikä niitä siksi yleensä lueta ääneen. Tosin esimerkiksi rajakohtailmausten ajatusviivan kuulee joskus luettavan: ”kello yhdeksän viiva kolmetoista” (kello 9–13). Korrektia on tietysti sanoa ”kello yhdeksästä kolmeentoista”.

Jotkut ovat ruvenneet käyttämään vinoviivaa myös puheessa, jossa se esiintyy sanana kautta. Eräs kieliasioita harrastava selitti kiinalaisen kirjoitusmerkin merkitystä: ”vanhuus kautta oikeudenmukaisuus”. Poliisipäällikkö kertoi televisiossa, mikä on pääasiallinen huumeväylä Suomeen: ”virolainen kautta venäläinen lenkki”. Molemmissa tapauksissa kuulija jää epätietoisena miettimään, onko kyseessä rinnastus (ja) vai vaihtoehto (tai).




Kielikello 1/2001
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Vinoviiva / (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »