Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Numeroin vai kirjaimin?

Luvut voidaan merkitä yleiskielisessä tekstissä numeroin tai kirjaimin. Usein käytetään numeroita, koska numeroilmaukset ovat lyhyitä, selkeitä ja helposti hahmottuvia.

Lukujen kirjoittamista kirjaimin suositellaan seuraavissa tapauksissa:

1) Pienet luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin.

Viikossa on viisi työpäivää.

Virtasen kaikki neljä lasta ovat poikia.

Joka neljäs kaupunkilainen vastusti hanketta.

Tyylisyistä kirjoitetaan yleensä kirjaimin myös monet yleisesti tunnetut lukuilmaukset, jotka voivat olla kymmentä isompiakin.

Eero, nuorin Kiven seitsemästä veljeksestä, oli nopeaoppisin.

Maalauksessa ”Pyhä ehtoollinen” kaikki kaksitoista opetuslasta istuvat Jeesuksen kanssa viimeisellä aterialla.

Seuraavat kaksikymmentäneljä tuntia olivat elämäni jännittävimmät.

Viikon seitsemäs päivä on sunnuntai.

MUTTA: Jos tekstissä on rinnan useita lukuja, myös isoja ja pieniä lukuja, ne voi hahmottamisen ja vertailun helpottamisen takia merkitä kaikki numeroin.

Virtasella on 4 lasta, Mattilalla 2, mutta Koivusen suurperheessä on peräti 12 lasta.

Luokassa on 24 oppilasta, joista tyttöjä 16 ja poikia vain 8.

2) Tasaluvut sata, tuhat jne. kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin. (Lukujen yhteen ja erikseen kirjoittamisesta ks. s. 7.)

Pääjuhlassa oli noin sata henkeä; kaikkiaan juhlille osallistujia oli yli kolmesataa.

Määräys koskee satojatuhansia yrittäjiä.

Näyttelyyn tutustui parisensataatuhatta kävijää.

Toimeentulotukea saavien määrä on jo yli miljoona.

Olet noin sadas, joka kysyy samaa.

Maan väkiluku on yli viisi miljoonaa.

Yhtiön voitto kohonnee tänä vuonna kahdeksaan miljardiin.

MUTTA: Jos tasaluvulla ilmaistaan täsmällistä lukumäärää, se kirjoitetaan kuitenkin yleensä numeroin.

Salissa on 100 istumapaikkaa.

Hankkeelle myönnettiin 100 000 markan määräraha.

Joka 100. (tai: sadas) messuvieras sai yllätyspalkinnon
(tai: yllätyspalkinnon sai joka 100:s).

Suomen edustaja sijoittui 4:nneksi (tai: neljänneksi).

Lukujen merkitsemistä numeroin suositellaan etenkin seuraavissa tapauksissa:

1) Matemaattisissa ja tilastollisissa teksteissä (ja selvyyssyistä muulloinkin, kun useita lukuja mainitaan rinnan) luvut merkitään numeroin.

Laske kankaan metrihinta, kun 3,5 m maksaa 140 mk.

Vuoden aikana julkaistiin 15 kirjaa, painosivuja 7 440.

2) Mitta- ja rahayksikköjen lyhenteiden sekä tunnusten yhteydessä luvut merkitään usein numeroin; numeron ja mittayksikön lyhenteen tai tunnuksen välissä on välilyönti. Jos luku kirjoitetaan kirjaimin, mittayksikkökin on kirjoitettava kokonaan.

Ostin 3 m kangasta, joka maksoi 50 mk metri.

Hinta pysyi 3 e:na.

Luettiin pöytäkirjan 3. §.

TAI: Ostin kolme metriä kangasta, joka maksoi viisikymmentä markkaa metri.

Hinta pysyi kolmena eurona.

Luettiin pöytäkirjan kolmas pykälä.

EI: Ostin kolme m kangasta, joka maksoi viisikymmentä mk/m.

Hinta pysyi kolmena e:na.

Luettiin pöytäkirjan kolmas §.

3) Sivunumerot, teosten luvut, jaksot yms. ilmaistaan tavallisesti numeroin.

Asiasta mainitaan teoksen luvuissa 4, 5 ja 6.

Painovirhe s. 5 ja 22.

Lukujen kirjoittamisessa kirjaimin tai numeroin on otettava huomioon erilaiset tekstityypit: esimerkiksi kaunokirjallisessa tekstissä tai vastaavassa on usein tyylikkäämpää kirjoittaa kirjaimin, kun taas tarkkuutta vaativissa teksteissä, esimerkiksi virallisessa sopimustekstissä, suositaan numeroita.

Tavaran toimitus kestää neljä viisi päivää (tai: 4–5 päivää).

Uutta elämäniloa neli-viisikymppisille naisille

(tai: 40–50-vuotiaille naisille)!



Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »