Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1982

Raija Lehtinen

Nukkejen ja nallejen asialla

Minkälainen on nukke-sanan monikon genetiivi? Puhuvatko lapset nykyään nukkein vaatteista, nukkejen vaatteista vai nukkien vaatteista? Entä puhummeko nallein tassuista vai nallejen tassuista? Otsikossa näkyvät taivutusmuodot lienevät puhekielessä aika tavallisia, mutta eivät silti ainoat mahdolliset.

Sanat nukke ja nalle päättyvät perusmuodossaan e-kirjaimeen kuten sanat hake ja helle. Taivutus on kuitenkin erilainen: nuken : nukella ja nallen : nallella, mutta hakkeen : hakkeella ja helteen : helteellä.

Nykysuomen sanakirjan alkulehdillä on esitetty suomen sanojen taivutuskaavat mallisanojen avulla. Sana nalle on yksi mallisanoista ja taipuu seuraavasti: yksikön nominatiivi nalle, genetiivi nallen, partitiivi nallea, illatiivi nalleen; monikon genetiivi (nallein), partitiivi nalleja ja illatiivi nalleihin. – Sulkeita käyttämällä sanakirja osoittaa, että monikon genetiivi nallein on harvinainen tai normaalityyliin kuulumaton.

Nukke-sana taipuu samoin kuin nalle, mutta sen monikon genetiiviksi on hyväksytty myös muoto nukkien.

Vanhahtavat taivutustavat pyrkivät nykyaikaistumaan

Genetiivimuodon nallein voidaan ajatella koostuvan perusmuodosta nalle ja monikon genetiivin päätteestä -in. Tällä tavalla muodostuneita monikon genetiivejä ei kuitenkaan useimmista sanatyypeistä enää nykyään käytetä.

Vaikka genetiivit kalain, palloin ja karhuin ovat mahdollisia, ne ovat vanhanaikaisuuttaan häviämässä yleiskielestä, aivan niin kuin aikojen kuluessa ovat hävinneet monet muutkin taivutustavat. Emmehän enää sano omenata tai hampahita, emme kehota muodoilla tuokaat(te) tai sanokaat(te), emme sano, että joku saapi tai hallitseepi. Taivutustapojenkin muodikkuus vaihtelee, eikä tämän vaihtelun syitä ja tarpeellisuutta ole sen helpompi selittää kuin muidenkaan muoti-ilmiöiden. Äkillistä tai kovin nopeaa taivutustapojen muuttuminen ei kuitenkaan ole.

Kun nalle-taivutustyypin sanoja on kielessä varsin pieni joukko, ovat näiden sanojen vanhahtavilta kuulostavat monikon genetiivit alkaneet vähitellen muuttua nallejen-tyyppisiksi, toisin sanoen ne ovat ruvenneet noudattamaan sellaisten monikon genetiivien mallia kuin kalojen, pallojen ja karhujen.

Selvitys nalle-tyyppisten sanojen monikon genetiiveistä

Sirkka Kroman keräsi vuonna 1979 kirjallisen kyselyn avulla tietoja nalle-tyyppisten sanojen nykyisistä monikon genetiivimuodoista. Vastauksista ilmeni, että 61,5 % koehenkilöistä käytti kirjallisessa täydennystehtävässä nalle-sanasta monikon genetiiviä nallejen. Nallein-muodon käyttöprosentti oli 13,7 ja nallien-muodon 18,5. Vastaajia oli eri puolilta Suomea, yhteensä 1 044 henkeä. Nuorimmat olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia, vanhimmat yli 66-vuotiaita eläkeläisiä. Nuoret suosivat nallejen-muotoa selvimmin, mutta myös yli 46-vuotiaiden vastauksissa nallejen-muoto oli voitolla (nallejen 54 %, nallein 43,4 %).

Kyselystä selvisi myös nukke-sanan monikon genetiivimuotojen suosio:

nukkien 53,6 %
nukkejen 37,1 %
nukkein 6,5 %

 

Nukkien-muodon suosio lienee suurelta osalta kouluopetuksen tulosta. Muoto on oikeastaan nukke-sanan murrevastineen nukin monikon genetiivi, joka on omaksuttu yleiskieleen ja otettu sanakirjoihin. Kaiken kaikkiaan sekä nukke- että nukki-sana ovat useimmissa murteissa nuorehkoja tulokkaita. Muita nuken murrenimityksiä ovat esim. tokka, tytti, äppö, vauva ja mollakka.

Muut nalle-taivutustyypin sanat

Enin osa suomen nalle-tyyppisistä sanoista on nuoria lainoja, sellaisia kuin joule (energian ja työn yksikkö), psyyke (sielu, mielenlaatu), single (tietynlainen äänilevy tai yhden hengen hytti); mobile (paikallaan liikkuva taidekonstruktio), promille (tuhannesosa) tai ukulele (nelikielinen havaijilainen kitara). Tällaista sanastoa tulee kieleemme jatkuvasti lisää mm. nykyajan valtakielestä englannista. Nykysuomen sivistyssanakirjassa on tämäntyyppisiä sanoja lähes 200. Sanojen taivutustapaa ei ole tarkkaan selvitetty.

Vanhastaan yleissuomessa ei juuri ole tällaisia e-loppuisia sanoja. Nykysuomen sanakirjassa on nuken ja nallen ja ns. sivistyssanojen lisäksi vain sellaisia asiatyylistä hiukan poikkeavia sanoja kuin kurre, nasse, nisse, pelle, polle ja toope – kaikki nuorehkoja lainasanoja nämäkin. Omaperäisistä sanoista lyhentymällä syntyneitä ovat slangivivahteinen ope ja mainontaan 1970-luvulla yleistynyt ale. Nykyslangissa on tätä e-loppuista sanatyyppiä enemmänkin.

Myös muutamissa murteissa on näitä e-loppuisia sanoja – tunnettuhan on hämäläismurteinen äite – mutta selvästi suomen kieli on vieronut tämäntyyppisiä sanoja ja muuttanut monet e-loppuiset lainasanat i-loppuisiksi (jo vanhastaan esim. fangevanki, kaffekahvi). Nykyäänkin syntyy monista kirjoitus- tai ääntöasultaan e-loppuisista lainasanoista i-loppuisia suomalaistuksia; mm. ranskan sanoista beige ja code on saatu suomen beesi ja koodi, italian sanasta biennale suomen biennaali, englannin sanasta grape suomen greippi. Joule-sanakin ehti jo olla sanakirjoissamme i-loppuisena, ennen kuin SI-järjestelmä vakiinnutti sen asuun joule englantilaisen oluttehtailija J. Joulen, lämmön mekaanisen ekvivalentin määrittäjän, nimen mukaan. – Jos lainasana suomalaistetaan i-loppuiseksi, on taivutustapa selvä. Tuoli- ja paperi-tyyppisiä mallisanoja on suomessa nimittäin tuhansia.

Etunimet

Nykyisen suomenkielisen almanakan etunimistössä on kolmisenkymmentä Aune-nimen tapaan taipuvaa naisen- tai miehennimeä. Harvoinhan etunimistä on tarpeen muodostaa monikon genetiiviä, mutta Sirkka Kromanin tutkimus osoittaa, että ainakin Kalle-nimen suosituin monikon genetiivi on Kallejen. Eri genetiivimuotojen käyttöprosentit olivat kyselyssä seuraavat:

Kallejen 69,3 %
Kallein 12,4 %
Kallien 11,2 %

Ilmeisesti myös esimerkiksi Annejen, Aunejen, Mairejen, Virvejen, Aarnejen, Jannejen, Lassejen ja Villejen nimistä käytetään tässä mainitun kaltaisia muotoja, ja taivutus Aunein, Villeinon ehkä vähemmistönä.

Sukunimet

Myös osa sukunimistön e-loppuisista nimistä noudattaa nalle-tyyppisten sanojen taivutusta. Yksi näin taipuva sukunimiryhmä ovat keinotekoiset uudisnimet. Tällaisia sukunimiä, joilla ei ole vastinetta yleisnimissä eikä paikannimissä, lienevät esimerkiksi Joune, Larne, Marve, Soire ja Soive.

Toinen nalle-tyyppisten sanojen taivutusta noudattava sukunimiryhmä ovat vieraskieliset ääntöasultaan e-loppuiset nimet. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Bonde, Heine, Kurtze, Linde, Mörne, Nurme, Slotte, Talve, Wide ja Wrede.

Silloin tällöin käytämme sukunimien monikon genetiivimuotoja. Voimmehan puhua vaikka Hakaloiden pojista tai Koljosten sukukokouksesta. Yhtä lailla tarvitaan tietysti Joune- ja Bonde-tyyppisten sukunimien monikon genetiivejä, ellei käytetä kiertoilmauksia Jounen perheen tai Bonde-suvun.

Suomen kielen lautakunnan päätös

Suomen kielen lautakunta käsitteli nalle-tyyppisten sanojen taivutusta kokouksessaan 18. tammikuuta 1982. Lautakunta päätti esittää, että sanojen nalle, nukke, pelle ja polle monikon genetiivi on tyyppiä nallein, kuten Nykysuomen sanakirjassa mainitaan. Tämän tyypin rinnalla voidaan kuitenkin käyttää genetiivimuotoja nallejen, nukkejen, pellejen ja pollejen. Sanan nukke monikon genetiiviksi hyväksyttiin edelleen myös muoto nukkien.

Uusista lainasanoista katsottiin sanan joule noudattavan nalle-tyypin taivutusta. Niinpä sen mahdolliset monikon genetiivit ovat joulein ja joulejen. Samaan taivutustyyppiin kuuluu sana psyyke, jonka yksikön genetiivi on siis psyyken ja yksikön partitiivi psyykeä; monikon genetiivi on joko psyykein tai psyykejen.

Muiden uusien lainasanojen taivutustavasta lautakunta piti tarpeellisena hankkia lisäselvitystä. Tässä yhteydessä todettiin kuitenkin, että sana rele taipuu kuten hake-tyypin sanat: yksikön genetiivi releen ja partitiivi relettä, monikon genetiivi releiden tai releitten. Lähiasuisen tele-sanan taivutus sen sijaan vielä horjuu nalle : nallea ja hake : haketta -tyyppien välillä. Tele : teleä -taivutus on ehkä tavallisempi. Tämän taivutustavan mukaan nimi telelaitos äännetään [telelaitos] eikä [telellaitos].

Nalle-tyypin taivutusta noudattavien etunimien hyväksyttäviksi monikon genetiiveiksi lautakunta totesi sekä Kallein- että Kallejen-tyyppiset muodot.

Nalle-taivutustyyppiin mukautuneiden vieraskielisten sukunimien (esim. Klinge : Klingeä) ja keinotekoisten sukunimien (esim. Marve : Marvea) käyttökelpoisiksi monikon genetiiveiksi todettiin niin ikään sekä tyyppi Klingein, Marvein että tyyppi Klingejen, Marvejen. –Voimme siis sanoa Wredein tai Wredejen olevan vanhaa aatelissukua tai kertoa vaikkapa käyneemme vierailulla Slottein tai Slottejen luona.




Kielikello 1/1982
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »