Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Milloin sijapääte on merkittävä?

Numeroin ilmaistu luku yksinään tarkoittaa luvun perusmuotoa.

Työntekijöitä oli 230.
Yksiköistä 17 paransi tulostaan.

Jos tarkoitetaan muuta muotoa kuin perusmuotoa, taivutuspääte lisätään numeroon kaksoispisteen avulla.

Olemme varanneet paikat 24:lle.

Arvonlisäveron prosentit ovat 15:n ja 25:n välillä.

Rakentamisen työpaikat lisääntyvät myös ensi vuonna 10 000:lla.

MUTTA: Jos numeroin ilmaistu luku taipuu samassa sijassa kuin heti seuraava sana, taivutuspäätettä ei merkitä näkyviin, koska se ilmenee seuraavasta sanasta.

vahvistetaan 5 vuodeksi
8 tunnissa 15 minuutissa
Valmistuskapasiteettia on tarkoitus lisätä 50 000 kappaleeseen vuodessa.
Lopuilla 19 miljoonalla maksetaan velkoja.

Milloin partitiivin pääte merkitään?

Perusmuodossa olevaan lukusanaan liittyvä yksikkö on aina partitiivissa (paitsi luvun yksi yhteydessä).

Uudessa tehtaassa työskentelee aluksi 35 henkilöä (lue: kolmekymmentäviisi henkilöä).

Lasku on 50 euroa suurempi kuin edellinen (lue: viisikymmentä euroa).

Tällöin yksikköä merkitsevään lyhenteeseen tai tunnukseen ei merkitä sijapäätettä, koska se on itsestään selvä.

Hinta nousi 10 % (lue: kymmenen prosenttia).
Se maksaa 400 €.
Jääkaappeja tehdään noin 5 000 kpl.

Joskus kuitenkin lauseyhteys vaatii, että sekä lukusana että yksikkö ovat partitiivissa.

Hän puhuu viittä kieltä.

Tällöin taivutuspääte on merkittävä näkyviin myös numeroa käytettäessä, jotta lukija tietäisi, että tarkoitetaan lukusanan partitiivia eikä perusmuotoa. Jos yksikkö on kirjoitettu kokonaan, pääte merkitään numeroon. Jos taas yksiköstä käytetään lyhennettä tai tunnusta, partitiivin pääte merkitään tähän.

Poliisille on tulossa rahaa 900:aa uutta virkaa varten (lue: yhdeksääsataa).

Vrt. Poliisi on saamassa 900 uutta virkaa (lue: yhdeksänsataa).

Suomeen odotetaan tänä vuonna 45 000:ta kongressivierasta.

Tarjouskierros koskee 75:tä bussia.

Työttömyys hipoo 12 %:a (= 12:ta prosenttia, lue: kahtatoista prosenttia).

Lasku on 50 €:a suurempi (= 50:tä euroa, lue: viittäkymmentä euroa).

Jos partitiivin merkitseminen tuntuu vaikealta, sen voi yleensä kiertää toisenlaisella lauserakenteella.

Työttömyys hipoo 12:ta prosenttia. = Työttömyys on lähes 12 prosenttia.

Lasku on 50 €:a suurempi. = Lasku on suurempi kuin 50 €.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää 300:aa lisämiljoonaa. = Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan 300 lisämiljoonaa.

Huomautuksia päätteiden liittämisestä peruslukuihin

Taivutuspääte täytyy merkitä näkyviin myös silloin, kun numeron ja sen taivutuksen määräävän sanan välissä on muita sanoja.

23 potilaalla
MUTTA: 23:lla tämän ryhmän potilaalla

14 jaksossa
MUTTA: 14:ssä 45 minuutin mittaisessa jaksossa

Ennusteen mukaan työttömyys painuu tänä vuonna 11,1:een ja ensi vuonna 8,9 prosenttiin.

Ensimmäistä järjestelyä tarjottiin 50:lle, toista 350:lle ja kolmatta jo yli 2 000:lle yrityksen palveluksessa olevalle henkilölle.

Jos numeron ja yksikön välissä kuitenkin on vain yksi lyhyt, taipumaton sana, numeron taivutuspäätteen voi jättää merkitsemättä, ellei ole väärinkäsityksen vaaraa.

Kilpailuun osallistuu juoksijoita 14 eri maasta.

TAI: Kilpailuun osallistuu juoksijoita 14:stä eri maasta.

Taivutuspäätteen voi jättää pois myös silloin, kun numeroin ilmaistut luvut ovat rinnasteiset ja niitä erottaa vain rinnastuskonjunktio, käytännössä näissä tapauksissa yleensä tai.

Taikina jaetaan 20 tai 30 osaan sen mukaan, tehdäänkö suuria vai pieniä tuulihattuja.

TAI: Taikina jaetaan 20:een tai 30 osaan sen mukaan, tehdäänkö suuria vai pieniä tuulihattuja.

Päätteen liittäminen desimaalilukuihin, rajakohtailmauksiin, suhdelukuihin ja ajanilmauksiin

1) Pääte liitetään desimaalilukuihin samojen sääntöjen mukaan kuin kokonaisiinkin lukuihin.

Käyttökate laski 1,2:sta 0,9 miljoonaan markkaan.

2) Rajakohtailmauksiin ei merkitä elatiivin eikä illatiivin päätettä, sillä rajakohtaviiva osoittaa taivutuksen. Jos viivaa ei käytetä, lukutavan osoittava pääte merkitään.

5–7 (lue: viidestä seitsemään)
5:stä 7:ään

Tarpeen mukaan rajakohtailmaukseen voi liittää muun lauseyhteyden vaatiman sijapäätteen.

Työpaikat lisääntyvät ensi vuonna 10 000–12 000:lla.

Useimmiten näissä tapauksissa on kuitenkin parempi muuttaa lauserakennetta niin, että ilmaus on helpompi lukea ääneen.

Työpaikkoja tulee ensi vuonna lisää 10 000–12 000.

3) Myös suhdelukuja ym. numeromerkintöjä voi taivuttaa, mutta useimmiten on helpompaa muuttaa lauserakennetta sellaiseksi, ettei taivutusta tarvita.

Yhtiön vaihtosuhteen pitäisi olla lähellä 1:1:tä.

Yhtiön vaihtosuhteen pitäisi olla suunnilleen 1:1.

4) Sijapäätettä ei merkitä seuraavanlaisiin vakiintuneisiin päivämäärämerkintöihin. Ääneen luettaessa luku kuitenkin luetaan taivutettuna.

1. syyskuuta mennessä (lue: ensimmäiseen syyskuuta mennessä)

30. syyskuuta asti (lue: kolmanteenkymmenenteen syyskuuta asti)

1.9. mennessä (lue: ensimmäiseen yhdeksättä mennessä)

Sen sijaan kellonaikoihin pääte merkitään.

Tulen sinne kello 15.15:ksi.
Tulen sinne kello 15.15:een mennessä.

Taivutuksen voi välttää muuttamalla lauserakennetta.

Tulen sinne viimeistään kello 15.15.
Olen siellä kello 15.15.



Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »