Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2000

Lars Runeberg

Lukijoilta

Nooniljoona ruusua?

Riitta Hyväriselle ruusuja siitä, että hän selvitti Kielikellossa 3/2000 ansiokkaasti, miten ”yllättävän suurillekin luvuille on oma nimi” ja miten ihmisten on vaikea hahmottaa näitä lukuja! Kun hän toteaa, että kymmenen potenssiin 24 (1024) suomeksi on kvadriljoona, hän on tietenkin oikeassa, mutta hahmottamisen olisi voinut tehdä hieman helpommaksi ryhmittämällä suuren luvun nollat mieleenpainuvalla tavalla.

Näiden suurien lukujen perusyksikkö on suomen kielessä mitä ilmeisimmin kuusinollainen miljoona (106). Suomen, ruotsin, englanninenglannin ja saksan biljoona on miljoona miljoonaa eli miljoona potenssiin 2 (1 000 0002). Triljoona on miljoona potenssiin 3. Näitä seuraavat hyvässä järjestyksessä kvadriljoona, kvintiljoona, sekstiljoona, septiljoona ja oktiljoona. Sarja alkaa miljoonasta, jokainen sarjan jäsen on miljoona kertaa edellistä suurempi, ja sanan alku ilmoittaa, mihin potenssiin miljoona on korotettava, jotta saisimme kyseessä olevan numeerisen luvun. Tämä tuntuu minusta johdonmukaiselta systeemiltä, vaikka en valitettavasti tiedä, kuka sen on kehittänyt. Sen ulkopuolelle jää arkisessa poliittisessa elämässämme ja tuponeuvotteluissa tuiki tärkeä mutta vaikeasti ymmärrettävä luku 1 000 miljoonaa, jota sanomme miljardiksi.

Amerikanenglannissa (ja joissakin muissakin kielissä) noudatetaan hieman toisin kalibroitua asteikkoa, kun muodostetaan suuria lukuja tarkoittavia sanoja. Sekaannusta syntyy, kun käytetään samaa alkuperää olevaa nimisarjaa eri merkityksessä. Amerikanenglannissa miljoona on sama kuin englanninenglannissa, mutta jatkossa jokainen sarjan jäsen on tuhat (eikä miljoona) kertaa edellistä suurempi. Lisäksi täytyy muistaa, että amerikanenglannissa miljardi-sanaa ei ole; miljoonan jälkeen tuleekin heti biljoona. Näin ollen meidän miljardimme vastaa amerikkalaista biljoonaa ja meidän biljoonamme sikäläistä triljoonaa. Oktiljoonien kohdalla mannertenvälinen ero on jo todella suuri.

Lieneekö pelkkää tottumusta, mutta mielestäni suomen kielessä omaksuttu systeemi on sekä parempi ja tyylikkäämpi että myös käytännöllisempi. Sillä pääsee yllättävästi lähes samalla sanavarastolla huomattavasti suurempiin lukuihin kuin amerikkalaisella systeemillä, mikä on selvä etu, jos optiot vielä tästä kasvavat.

Suomen ja englanninenglannin oktiljoonassa (1 000 0008 = 1048) on 48 nollaa. Amerikanoktiljoonassa niitä on vain 27. Amerikkalainen luku on suomalaisittain vain tuhannestriljoonasosa (10-21) meikäläisten oktiljoonasta, mikä on syytä ottaa huomioon, kun kuuntelee teksasilaisen kalajuttuja. 1048 on niin suuri luku, että siihen, ainakin vielä hiljattain, ovat mahtuneet kaikki ne erilaiset määrät, jotka ihminen on pystynyt maailmankaikkeudessa havaitsemaan, mittaamaan ja laskemaan. Ehkä sen vuoksi sivistyssanakirja vuodelta 1989 lopettaa suurten lukusanojen kirjaamisen juuri tähän; suurempia lukuja (nooniljoona?) ei tarvita, koska niillä ei ole käytännön merkitystä ja ammattilaiset käyttävät joka tapauksessa lyhyitä, yksiselitteisiä ja ylivoimaisen käytännöllisiä potenssilukuja.

Hyvärinen mainitsee talous- ja tähtitieteen sekä liioittelevan puhetavan kielen alueiksi, joilla tarvitaan paljon epätavallisen suuria lukusanoja. Varsinkin viimeksi mainittu havainto on luultavasti kielen ja samalla ihmiskunnan poliittisen kehityksen kannalta hyvin oleellinen asia. Mielestäni puhekielestä poimitut giljoonat ja ziljoonat kuulostavat selvästi vanhoilta taikasanoilta ja ovat ehkä jäänteitä jo kauan sitten voimansa menettäneistä mustan magian loitsuista. Kirjakielen myriadillakin pyritään avoimesti epämääräisyyteen ja mystiikkaan. Kaikki nämä sanat, joilla nykyään ilmaistaan pääasiassa käsittämättömyyksiä, ovat kuin Tylypahkan velhojen ja noitien koulun opinto-ohjelmasta, Harry Potterin maailmasta, jossa pimeyden voimat taas kerran ovat liikkeellä. Me tavalliset jästit emme aina osaa käyttää näitä sanoja oikealla tavalla, tavoitteet jäävät epämääräisiksi ja tulokset heikoiksi. UFO-oppi, astrologia ja iirisdiagnostiikka rehottavat. Kaikkien maiden jästit, liittykää yhteen ja pyrkikää täsmälliseen ilmaisuun!

Lars Runeberg
Kivihaka




Kielikello 4/2000
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Miljoona, biljoona, triljoona ruusua (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »