Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2000

Aino Piehl

Sähköistävä e-kirjain

Pieni e-kirjain on muodissa. Kaikki jollain tavalla Internetiä hyödyntävä toiminta nimetään mielellään e-alkuiseksi. Ilmauksen kirjoitusasu ja e-alun merkitys jäävät kirjoittajan ongelmaksi.

---

Suomen kieleen näyttää syntyvän nopeasti uusia e-alkuisia sanoja: e-business kasvaa, uusia e-kauppapaikkoja perustetaan, ja e-kauppiaille kehitetään uusia e-ratkaisuja e-kaupankäyntiä varten. Viranomaisetkin tarjoavat kansalaisten käyttöön e-palveluja. Sama jännittävä pikku-e on ilmestynyt myös moniin nimiin. Euroopan komissio ja Erkki Liikanen ovat vuonna 2000 tiedottaneet näkyvästi eEuropeksi nimetystä aloitteesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa tietoverkkojen käyttöönottoa eri aloilla, myös hallinnossa. Pankit tarjoavat asiakkaille eLaskuja ja posti eKirjeitä. Asioinnin pitäisi muuttua sujuvaksi, mutta mutkistuuko tekstien kirjoittaminen?

Mitä e-alku merkitsee?

Pieni e-kirjain merkitsee näissä sanoissa elektronista. Samassa merkityksessä on käytetty myös adjektiivia sähköinen tai yhdyssanan alkuosaa verkko-. (Käytössä on jo myös s-alkuinen lyhenne: sähköpostiosoite voidaan käyntikorteissa, esitteissä tms. lyhentää s-posti.) E-bisnes on verkkoliiketoimintaa tai sähköistä liiketoimintaa, e-ratkaisut taas verkkokauppaan kehitettyjä ratkaisuja, ja e-palvelut ovat verkon kautta käytettäviä, sähköisiä palveluita. Nämä selittävät ilmaukset tuntuvat varmasti monista konkreettisemmilta ja ymmärrettävämmiltä kuin lyhyt pikku-e, joka ei anna mitään vihjettä merkityksestään, ellei sitä jo tunne. Ilmaukset eivät kuitenkaan vastaa merkitykseltään toisiaan täydellisesti: verkko-alku rajoittaa sanan merkitystä niin, ettei se käy kaikissa yhteyksissä, joissa sana elektroninen on mahdollinen. Esimerkiksi sanat verkkoraha ja verkkohenkilökortti eivät kuvaa asiaa yhtä hyvin kuin ilmaukset sähköinen raha ja sähköinen henkilökortti.

Eihän tietenkään ole välttämätöntä käyttää e-alun vastineena joka kerran samaa sanaa, vaan kirjoittaja voi valikoida kuhunkin tarpeeseen sellaisen ilmauksen, joka parhaiten tuo merkityksen esiin. Ehkä ei aina ole edes olennaista se, että jotakin voidaan tehdä sähköisessä muodossa tai tietoverkkojen kautta. Vaikka esimerkiksi potilaan sairauskertomus ja kuvia hänestä voidaan lähettää toisella paikkakunnalla olevalle lääkärille, nämä toimet voidaan myös nähdä yhtenä keinona hoitaa potilasta etäältä, etähoitona, osana etälääketiedettä.

Pikku-e yhdyssanan alussa näyttää kehittyvän muoti-ilmiöksi samaan tapaan kuin eko- ja euro-alut 1980- ja 90-luvulla. Sille käynee kuten muullekin muotikielelle: mitä enemmän e-sanoja ilmaantuu, sitä väljemmäksi e:n sanoma käy. E-yritysten ja e-myynnin rinnalle on jo tullut e-hallintoa, e-oppimista ja e-ajattelua. Jälkimmäisissä eivät sen enempää elektroninen kuin sähköinen tai verkko-alkukaan kuulosta heti ymmärrettäviltä, vaan selitystä kaivattaisiin enemmän: hallinnon toiminta tietoverkkojen kautta, tietoverkkojen hyödyn tiedostaminen, opiskelu ja oppiminen verkkojen avulla. Pikku-e:llä on kuitenkin suurempi vetovoima kuin pitkillä selittävillä ilmauksilla. Siinä on sähäkkyyttä, ja se houkuttelee kielellä leikittelyyn niin tuotteiden kuin ajatustenkin markkinoijaa. Verkkotoimintojen kehittäjät puhuvat e-voluutiosta. Toimittaja puolestaan kertoi Erkki Liikasen eEuroopan eErkkinä julistavan tietoyhteiskunnan autuutta (Aamulehti 27.4.2000).

Päänvaivaa kirjoittajille

Erityisesti pikku-e on innostanut tuotteiden ja hankkeiden nimien kehittelijöitä. Nimen muotona ei eEurope ole uutuus Suomessakaan, sillä Suomen Postilla on ollut jo pari vuotta tarjolla sekä eKirje että eLasku. Internetistä löytyy eTori, pankki tarjoaa siellä ePalvelua, ja esimerkiksi Noormarkun kunta ottaa eNoormarkun hahmon tarjotessaan tietoa kunnan toimista ja tapahtumista kotisivuillaan. Tällaiset logomaiset nimet kiehtovat nyt kovasti yrityksiä ja yhteisöjä, mutta aiheuttavat kyllä muille kirjoittajille hankaluuksia. Monet kyselevät, eikö e-kirjain pitäisi yhdistää jälkimmäiseen sanaan yhdysmerkillä. Lisäksi joudutaan nyt miettimään, eikö erisnimeä kirjoitetakaan isolla alkukirjaimella ja miten tällainen nimi kirjoitetaan otsikon tai virkkeen alussa.

Tavallisissa e-sanoissa oikeinkirjoitussääntöjen noudattaminen ei tuota hankaluuksia. E-kirjain yhdistetään yhdyssanan perusosaan yhdysmerkillä ja e-kirjain kirjoitetaan isolla, jos sana sattuu virkkeen alkuun tai otsikon ensimmäiseksi sanaksi. Jos tuntuu siltä, että vain pieni e-kirjain antaa kaivatun säväyksen, on sana paras sijoittaa sellaiseen kohtaan tekstissä, jossa näitä ongelmia ei synny. Tavallisia oikeinkirjoitussääntöjä saa noudattaa myös nimien kirjoittamisessa. On kohtuutonta vaatia, että toimittajat ja muut kirjoittajat muistaisivat ja toistaisivat sellaisia nimimuotoja kuin MultiFLYe (sähköinen sarjalentolippu) tai FinnELib (kansallinen elektroninen kirjasto). Ei siis ole syytä pahastua, jos näkee keksimänsä nimen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisessa muodossa E-Eurooppa, E-tori, Multiflye tai Finnelib. Erikoisten kirjoitustapojen etsiminen tuo ehkä näkyvyyttä, mutta samalla hukkaantuu kirjoitussääntöjen tarkoitus: niidenhän pitäisi päästää kirjoittaja miettimästä asiaa tapaus tapaukselta.

Tulevaisuus ja e

Tyyliltään e-alkuiset sanat eivät sovi kaikkiin teksteihin. Lakikielessämme ei juuri käytetä lyhenteitä, joten siinä ei e-alkuisia sanoja nähdä. Sen vuoksi ne tuskin esiintyvät hallinnonkaan kielenkäytössä, kun on kysymys viranomaistehtävistä. Näissä tyylilajeissa ovat käytössä verkko-alkuiset ilmaukset ja sana sähköinen. Epävirallisemmissa tyylilajeissa ja talouselämän teksteissä e-alkuiset sanat varmaankin pitävät pintansa, mutta markkinointiin on löydettävä ennen pitkää jotain uutta ja jännittävää, kun e-hurma haihtuu.

Kirjoittajan kannattaa miettiä sekä tyyliä että ymmärrettävyyttä laatiessaan tekstiä verkkopalveluista ja sähköisestä asioinnista. Tuttujenkin lyhenteiden alkuperä saattaa yllättävän äkkiä hävitä historian hämäriin. Kaikki nuoret eivät esimerkiksi tiedä, mistä tulee lyhenne atk. Se on muuttunut pelkäksi sanaksi, kuten jo paljon aikaisemmin kävi hetekalle (Helsingin teräskaluste, hetekoiden ensimmäinen valmistaja). Mitenkähän tulevat polvet selittävät e-pillerin?


Kielikello 4/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »