Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2000

Aino Piehl

EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen

Lyhennesanojen joukossa muodostavat oman ryhmänsä erilaiset hankkeiden ja ohjelmien nimien lyhenteet. Euroopan unionin piirissä lyhennenimiä on runsaasti. Miten niitä tulisi käsitellä tekstissä?

---

EU:n tutkimus- ja muiden ohjelmien nimistä käytetään useimmiten lyhennettyä muotoa. Kokonaisia nimiä käytetään vain virallisimmissa yhteyksissä. Nimet ja lyhennemuodot ovat vieraskielisiä, ja tämä tuntuu aiheuttavan suomalaisille kirjoittajille päänvaivaa. Käsitelläänkö niitä kuten suomalaisia lyhenteitä? Pitäisikö ne kirjoittaa isoin vai pienin kirjaimin? Sekä suomalaisissa että unionin teksteissä näkee molempia vaihtoehtoja. Entä miten niitä taivutetaan? Tarvitaanko kaksoispistettä?

Lyhenteitä, lyhennesanoja vai sanoja

Ohjelmien nimet ja niiden lyhennemuodot ovat alkuperältään niin monenlaisia, ettei kirjoittajan ole helppo niitä hahmottaa. Eräät ovat selvästi lyhenteitä, kuten SMT ja INTERREG. Osa on muodostettu sanojen alkukirjaimista, kuten SMT (Standards, measurements and testing). Osa taas on muodostettu yhdestä sanasta, kuten INTERREG (Interregional cooperation; EU:n yhteisöaloite, jolla rohkaistaan valtioita ja alueita yhteistyöhön yli rajojen). Toiset nimistä puolestaan näyttävät sanoilta, kuten ACTS, COST ja LEADER, mutta ovat kuitenkin useasta sanasta muodostettuja lyhenteitä. COST esimerkiksi tulee sanoista Cooperation in the Fields of Science and Technology. Jotkut ovat selviä kokonaisia sanoja, kuten EQUAL (yhteistyöaloite, jonka tarkoitus on vähentää syrjintää ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla).

Sanamainen nimi: käsittele sitä kuin sanaa

EU-ohjelmien nimiin sovelletaan suomenkielisessä tekstissä samoja sääntöjä kuin suomalaisiinkin lyhenteisiin. Iso- tai pienikirjaimisuus riippuu siitä, voiko nimen lyhennemuodon lausua kuten sanan. Jos niin voi tehdä, kysymyksessä on lyhennesana. Siinä tapauksessa antavat suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt kirjoittajalle valinnanvaraa. Sanan voi kirjoittaa sekä kokonaan isoin kirjaimin, kuten kaikki tähänastiset esimerkit. Samat sanat voi kirjoittaa myös muuten pienin kirjaimin, mutta isoa alkukirjainta käyttäen: Interreg, Cost, Acts, Leader, Equal.

Suomenkielisillä lyhennesanoilla on ollut taipumus muuttua pienikirjaimisiksi heti, kun ne ovat tulleet tunnetuiksi ja siten helposti tunnistettaviksi. Kun lyhennesana on uusi, nostaa isokirjaimisuus uuden asian esiin tekstistä, mutta kun lyhenteestä on tullut tarpeeksi tuttu, alkavat isokirjaimiset lyhennesanat näyttää liian silmäänpistäviltä.

EU:n teksteissä, varsinkin muissa kuin suomenkielisissä, ohjelmien lyhenteet kirjoitetaan usein isoin kirjaimin. Isot kirjaimet voi valita myös suomalainen kirjoittaja, mutta mikään ei liioin estä suosimasta tuttuun tapaan pieniä kirjaimia, jos nimitykset vain ovat lukijakunnalle riittävän tutut. Yhdessä julkaisussa on tietysti hyvä noudattaa yhtenäistä käytäntöä ja valita vain isot tai pienet kirjaimet. Nyttemmin ollaan myös EU-teksteissä kallistumassa pienten kirjainten käyttöön päin.

Sanamaista lyhennettä taivutetaan kuten mitä tahansa sanaa, käytettiinpä siinä isoja tai pieniä kirjaimia. Kaksoispistettä ei siis lainkaan tarvita. Selvästi lyhenteen hahmoisia Incoa ja Intasia taivutetaan kuten oikeiden sanojen näköisiä Equalia ja Leaderia. Jos sana on kirjoitettu isoin kirjaimin, lisätään sijapääte sen loppuun pienin kirjaimin: COSTia, LIFTin.

Kirjaimittain lausuttavat nimet ja numeroon päättyvät nimet: isot kirjaimet ja kaksoispiste

Jos ohjelman nimi on lyhenne, joka täytyy lausua joko koko nimenä tai kirjaimittain, kuten SMT, TMR, EESD, ei valinnanvaraa olekaan. Silloin käytetään aina isoja kirjaimia. Taivutettaessa tarvitaan kaksoispistettä: SMT:ssä, EESD:hen.

Monien ohjelmien nimityksissä on mukana numero, esimerkkeinä Inco 2, Interreg III. Silloin joudutaan taivuttamaan numeroa, johon liitetään pääte kaksoispisteen avulla, vaikka itse nimen voisikin lausua sanana: Inco 2:ta, Interreg III:een.

Lyhennesana vai ei?

Hankalia ovat ne nimitykset, jotka eivät kuulu selvästi kumpaankaan ryhmään. MLIS (Multilingual Information Society) ja IST (Information Society Technologies) on kyllä mahdollista lausua muutenkin kuin luettelemalla kirjaimet. MLIS lausutaan esimerkiksi usein ”emlis”. Sanan näköisiä nämä eivät oikein kuitenkaan ole. Selvintä olisi kirjoittaa ne isoin kirjaimin, jotta ne erottuisivat tekstissä lyhyydestään huolimatta. Jos lyhenteen lausuu sanana, sitä voi taivuttaa kirjoittamalla päätteen suoraan lyhenteen perään, esimerkiksi MLISiä. Taivutus kannattaa kuitenkin kiertää lisäämällä lyhenteen perään sanan ohjelma: MLIS-ohjelmaa. Samaa konstia voi tietysti käyttää kaikkien muidenkin ohjelmien nimen taivuttamiseen.

Ei tarvitse olla paavia paavillisempi

Nimiin liittyvissä numeroissakin on omat ongelmansa. EU:n teksteissä käytetään paljon enemmän roomalaisia numeroita kuin mihin viime vuosikymmeninä Suomessa olemme tottuneet. Samoissa nimissä käytetään toisinaan roomalaisia, toisinaan arabialaisia numeroita. Esimerkiksi nimi Inco II esiintyy myös muodossa Inco 2. Roomalaiset numerot ovat järjestysnumeroita, mutta nimeä tuskin kuitenkaan lausutaan ”Inco toinen”. Suomalaisessa tekstissä voi siis hyvin käyttää arabialaista numeroa.

Samanlaista vaihtelua näkyy myös EU:n puiteohjelmien kirjoitustavoissa: toiset kirjoittavat 5. puiteohjelma ja toiset V puiteohjelma. Molemmat ilmaukset ovat oikeita, mutta koska roomalaiset numerot ovat meillä jääneet melkeinpä vain hallitsijoiden ja paavien nimiin, voi hyvin suosia tätä vakiintunutta käytäntöä ja käyttää arabialaisia numeroita: 5. puiteohjelma. Virallisimmassa tyylissä on tapana kirjoittaa puiteohjelman järjestysnumero sanaksi: viides puiteohjelma.

 

Tekstissä mainittujen ohjelmien ja aloitteiden lyhenteet sekä sanat, joista ne on muodostettu:

ACTS Advanced Communications Technologies and Services
COST Cooperation in the Fields of Science and Technology
CRAFT Cooperative Research Action For Technology
EESD Energy, Environment and Sustainable Development
EQUAL (aloite, jonka tarkoitus on torjua syrjintää ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla)
INCO International Cooperation
INTAS International Association
INTERREG Interregional cooperation
IST Information Society Technologies Programme
LEADER Liaison Entre Actions de Développement de l’Economie Rurale
LIFT Linking Innovation, Finance and Technology
MLIS Multilingual Information Society
SMT Standards, measurements and testing
TMR Training and Mobility of Researchers (4. puiteohjelman tutkimusohjelma)


Kielikello 4/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »