Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2000

Sari Maamies

Ortografian ikuisuuskysymys

Kielitoimiston kirjahyllyssä on pieni kymmensivuinen lehtinen, jolla on lukijaan vetoava nimi ”Parantakaamme oikeinkirjoitustamme kirjaimilla Š ja Ž". Painate on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran lisätyn kielitieteellisen valiokunnan julkaisema ”lentokirjanen” vuodelta 1935. Sisäsivulla on motto ”Kun emme kirjoita phrakki vaan frakki, niin älkäämme kirjoittako myöskään shakki vaan šakki." Tarkoitus on siis suosittaa kirjaimia š ja ž kirjainyhtymien sh ja zh sijaan.

Lentokirjasesta käy ilmi, että hattu-s:n ja hattu-z:n käyttöä koskeva suositus on annettu jo vuonna 1907 professori E. N. Setälän johdolla kokoontuneessa oikeinkirjoituskokouksessa. Suosituksen tärkein peruste oli tuolloin – kuten on nykyisinkin – se, että suomea kirjoitettaessa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain ja yhdellä kirjaimella on vain yksi äännearvo. Suositus oli kuitenkin jäänyt jossain määrin unohduksiin, ja siksi SKS:n kielivaliokunta esitti vuonna 1935 vetoomuksen kansalaisille, erityisesti opettajille, tiede- ja virkamiehille, kirjailijoille, kouluviranomaisille, kirjoituskoneiden myyjille sekä kirjapainoille, jotta nämä työssään ja toiminnassaan edistäisivät oikeinkirjoitussuosituksen leviämistä.

Sadan vuoden ajan on siis suositettu kirjoittamaan šeikki, Puškin ja Fidži, ei ”sheikki”, ”Pushkin”, ”Fidzhi”, mutta käytäntö horjuu edelleen. Ensin kirjoituskoneet ja sitten tekstinkäsittelylaitteet ovat estäneet tavallista kirjoittajaa käyttämästä hattumerkkejä. Näin suosituksen onnistuneisuutta on ollut mahdoton arvioida, koska kirjoittajien on ollut vaikea noudattaa sitä, vaikka olisivat halunneetkin. Toisaalta mallia eivät ole tarjonneet myöskään ne julkisen sanan edustajat, esimerkiksi sanomalehdet, joilla olisi ollut jo kauan tekniset mahdollisuudet siirtyä hattukirjainten käyttöön.

Kieli kehittyy tavallisesti oman järjestelmänsä ja käyttäjiensä ehdoilla. Maailman muutos heijastuu kieleen uudenlaisina ilmaisutarpeina, ja kielet saavat toisistaan vaikutteita. Osa kehityksestä on luontevaa, osaa taas kielenhuoltajat pyrkivät karsimaan tai ohjaamaan toiseen suuntaan. Hattukirjainten ortografiseen ongelmaan on kuitenkin ollut vaikea vaikuttaa kielenhuollon keinoin, koska ongelman aiheuttaa kielenulkoinen haitta, tekniikka. Tekniikan kehittyessä kieliongelmat eivät ole myöskään vähentyneet, vaan niitä on tullut lisää. Moni pakotti itsensä jo melkein selviämään ilman ä:tä ja ö:tä, ennen kuin sähköpostiohjelmat saatiin hyväksymään nämäkin merkit, mutta ”sahkopostiviestejakin” joutuu silti edelleen lukemaan.

Tekniikka voi vaikuttaa myös ilmaisun sävyyn ja muotoon. Sähköpostiviestinnän nopeus ja epävirallisuus ja kännyköiden kirjoitustilan ahtaus ovat synnyttäneet uudenlaisia kielimuotoja, eräänlaista sähkösanoma- ja lyhennekieltä. Uudet kielimuodot eivät kuitenkaan ole ongelma, jos niiden käyttötilanteiden rajat pysyvät selvinä; silloin niitä voi pitää myös kielenkäyttäjän ilmaisumahdollisuuksia laajentavina. Ilmaisukeinoja taas rajoitetaan silloin, jos kielenkäyttäjille tarjottavat välineet estävät heitä noudattamasta oman kielensä käytänteitä, esimerkiksi sovittua kirjoitusjärjestelmää.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Viime vuonna on julkaistu uusi kansainvälinen merkistöstandardi, johon sisältyvät mm. euron merkki, š ja ž. Jos laitevalmistajat ottavat standardin huomioon, kuten heidän pitäisi, saadaan nämä merkit vähitellen myös tietokoneiden näppäimistöihin. Uusi tilanne antaa satavuotiaalle oikeinkirjoitussuosituksellemme uutta pontta. Lopultakin näemme, miten suositus toimii, kun kirjoittajat voivat aidosti päättää, haluavatko he noudattaa sitä vai eivät. Kysymys š:n ja ž:n käytöstä on ennen kaikkea periaatteellinen. Kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän, kuten muunkin kielenkäytön, on voitava perustua kielen käyttäjien sopimukseen, ei ulkopuolelta asetettuun tekniseen pakkoon.




Kielikello 3/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »