Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Lukusanojen taivuttaminen

Lukusanat taipuvat lauseyhteyden vaatimissa sijamuodoissa kuten muutkin sanat.

Kun luku merkitään numeroin, sen taivutusmuodot ilmaistaan sijapäätteillä, jotka merkitään numeroon kaksoispisteen välityksellä. Sijapääte määräytyy luvun viimeisen taipuvan osan mukaan.

kahtasataasaseitsemääkymmen > 270:tä

tuhatta viittäsataakahtakymmentäkolmea > 1 523:a

Luvut 11–19 ovat poikkeuksellisia sikäli, että niissä kaikissa on taipumaton jälkiosa -toista, minkä vuoksi niiden taivutuspääte määräytyy alkuosan mukaan.

kahdentoista > 12:n

kahtatoista > 12:ta

kolmeatoista > 13:a

tuhattakolmeasataaviittoista > 1 315:tä

Perusluvun taivutuksessa merkitään näkyviin yleensä pelkkä sijapääte. Jos kuitenkin lukusanan vartalon loppuvokaali on sama kuin päätteen vokaali eli muodostuu pitkä vokaali, se merkitään kokonaan, esimerkiksi partitiivimuoto seitsemä-ä > 7:ää, illatiivimuoto neljä-än > 4:ään. Seuraavassa taulukossa esitetään, miten muutamien tavallisimpien sijamuotojen pääte merkitään peruslukuihin.

1:n 2:n 3:n 4:n 5:n 6:n
1:tä 2:ta 3:a 4:ää 5:tä 6:ta
1:ssä 2:ssa 3:ssa 4:ssä 5:ssä 6:ssa
1:een 2:een 3:een 4:ään 5:een 6:een
           
7:n

8:n

9:n 10:n 11:n (yhde|n|toista)
7:ää 8:aa 9:ää 10:tä 11:tä (yh|tä|toista)
7:ssä 8:ssa 9:ssä 10:ssä 11:ssä (yhde|ssä|toista)
7:ään 8:aan 9:ään 10:een 11:een (yhte|en|toista)
           
21:n 3 000:n  
21:tä 3 000:ta  
21:ssä 3 000:ssa  
21:een 3 000:een  

Järjestysluvun tunnus on yksikössä perusmuodossa -s, muissa muodoissa -nte-, -nne- ja -t- ja monikon taipuneissa muodoissa -nsi- (jossa on mukana monikon tunnus -i-). Taivutettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen järjestysluvun tunnus ja sen jälkeen sijapääte. Järjestyslukujen muodostusta, taivutusta ja käyttöä on käsitelty laajemmin sivulta 11 alkaen.

5:s (viide|s) 11:s (yhde|s|toista)
5:nnen (viide|nne|n) 11:nnen (yhde|nne|n|toista)
5:ttä (viide|t|tä) 11:ttä (yhde|t|tä|toista)
5:nteen (viide|nte|en) 11:nteen (yhde|nte|en|toista)
5:nsiin (viide|nsi|in) 11:nsiin (yhde|nsi|in|toista)

Taivuttaminen kirjaimin kirjoitettaessa ja ääneen luettaessa

Pääsääntö on, että kun moniosainen lukusana luetaan ääneen tai kirjoitetaan kirjaimin, sen kaikkia osia taivutetaan (poikkeuksina luvut 11–19, joissa loppuosa -toista ei taivu), vaikka numeroin kirjoitettaessa taivutuspääte merkitäänkin vain viimeisen taipuvan osan mukaan.

viidessäkymmenessäneljässä (54:ssä)

viidennessäkymmenennessäneljännessä (54:nnessä)

Moniosaisten lukujen, etenkin järjestyslukujen, taivutusmuodoista tulee helposti kovin pitkiä. Siksi pitkät luvut, ainakin kolminumeroiset ja niitä pitemmät, voidaan lukea myös niin, että vain viimeinen osa taipuu. Järjestysluvuissa myös järjestysluvun tunnus voidaan lukea samaan tapaan vain viimeisessä osassa.

253:een = kahteensataanviiteenkymmeneenkolmeen TAI kaksisataaviisikymmentäkolmeen

40 703:lla = neljälläkymmenellätuhannella seitsemälläsadallakolmella TAI neljäkymmentätuhatta seitsemänsataakolmella

555:nnessä = viidennessäsadannessaviidennessäkymmenennessäviidennessä TAI viisisataaviisikymmentäviidennessä

3 760:nnen = kolmannentuhannennen seitsemännensadannenkuudennenkymme-nennen TAI kolmetuhatta seitsemänsataakuudennenkymmenennen.




Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »