Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Lukusanojen taivuttaminen

Lukusanat taipuvat lauseyhteyden vaatimissa sijamuodoissa kuten muutkin sanat.

Kun luku merkitään numeroin, sen taivutusmuodot ilmaistaan sijapäätteillä, jotka merkitään numeroon kaksoispisteen välityksellä. Sijapääte määräytyy luvun viimeisen taipuvan osan mukaan.

kahtasataasaseitsemääkymmen > 270:tä

tuhatta viittäsataakahtakymmentäkolmea > 1 523:a

Luvut 11–19 ovat poikkeuksellisia sikäli, että niissä kaikissa on taipumaton jälkiosa -toista, minkä vuoksi niiden taivutuspääte määräytyy alkuosan mukaan.

kahdentoista > 12:n

kahtatoista > 12:ta

kolmeatoista > 13:a

tuhattakolmeasataaviittoista > 1 315:tä

Perusluvun taivutuksessa merkitään näkyviin yleensä pelkkä sijapääte. Jos kuitenkin lukusanan vartalon loppuvokaali on sama kuin päätteen vokaali eli muodostuu pitkä vokaali, se merkitään kokonaan, esimerkiksi partitiivimuoto seitsemä-ä > 7:ää, illatiivimuoto neljä-än > 4:ään. Seuraavassa taulukossa esitetään, miten muutamien tavallisimpien sijamuotojen pääte merkitään peruslukuihin.

1:n 2:n 3:n 4:n 5:n 6:n
1:tä 2:ta 3:a 4:ää 5:tä 6:ta
1:ssä 2:ssa 3:ssa 4:ssä 5:ssä 6:ssa
1:een 2:een 3:een 4:ään 5:een 6:een
           
7:n

8:n

9:n 10:n 11:n (yhde|n|toista)
7:ää 8:aa 9:ää 10:tä 11:tä (yh|tä|toista)
7:ssä 8:ssa 9:ssä 10:ssä 11:ssä (yhde|ssä|toista)
7:ään 8:aan 9:ään 10:een 11:een (yhte|en|toista)
           
21:n 3 000:n  
21:tä 3 000:ta  
21:ssä 3 000:ssa  
21:een 3 000:een  

Järjestysluvun tunnus on yksikössä perusmuodossa -s, muissa muodoissa -nte-, -nne- ja -t- ja monikon taipuneissa muodoissa -nsi- (jossa on mukana monikon tunnus -i-). Taivutettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen järjestysluvun tunnus ja sen jälkeen sijapääte. Järjestyslukujen muodostusta, taivutusta ja käyttöä on käsitelty laajemmin sivulta 11 alkaen.

5:s (viide|s) 11:s (yhde|s|toista)
5:nnen (viide|nne|n) 11:nnen (yhde|nne|n|toista)
5:ttä (viide|t|tä) 11:ttä (yhde|t|tä|toista)
5:nteen (viide|nte|en) 11:nteen (yhde|nte|en|toista)
5:nsiin (viide|nsi|in) 11:nsiin (yhde|nsi|in|toista)

Taivuttaminen kirjaimin kirjoitettaessa ja ääneen luettaessa

Pääsääntö on, että kun moniosainen lukusana luetaan ääneen tai kirjoitetaan kirjaimin, sen kaikkia osia taivutetaan (poikkeuksina luvut 11–19, joissa loppuosa -toista ei taivu), vaikka numeroin kirjoitettaessa taivutuspääte merkitäänkin vain viimeisen taipuvan osan mukaan.

viidessäkymmenessäneljässä (54:ssä)

viidennessäkymmenennessäneljännessä (54:nnessä)

Moniosaisten lukujen, etenkin järjestyslukujen, taivutusmuodoista tulee helposti kovin pitkiä. Siksi pitkät luvut, ainakin kolminumeroiset ja niitä pitemmät, voidaan lukea myös niin, että vain viimeinen osa taipuu. Järjestysluvuissa myös järjestysluvun tunnus voidaan lukea samaan tapaan vain viimeisessä osassa.

253:een = kahteensataanviiteenkymmeneenkolmeen TAI kaksisataaviisikymmentäkolmeen

40 703:lla = neljälläkymmenellätuhannella seitsemälläsadallakolmella TAI neljäkymmentätuhatta seitsemänsataakolmella

555:nnessä = viidennessäsadannessaviidennessäkymmenennessäviidennessä TAI viisisataaviisikymmentäviidennessä

3 760:nnen = kolmannentuhannennen seitsemännensadannenkuudennenkymme-nennen TAI kolmetuhatta seitsemänsataakuudennenkymmenennen.


Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus

Uutisia

Kielikellon arkisto
Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien.

Arkiston aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

4.4.2016
Millaisella kielellä Twitterissä? 11.5.2016 klo 13–15

Vinkkejä tviittien tyyliin ja tiivistämiseen.

Ajankohtaista

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

7.1.2016
Miten taivutat vieraskielisiä nimiä?

Kysely vieraskielisten nimien taivuttamisesta Kotuksen verkkosivuilla.

Lisää ajankohtaisia »