Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2000

Sari Maamies

Inuit, inuitti ja inuiitti

Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri tavoin. Kuten Eva Janssonin kirjoituksesta (ks. Lue myös: Eskimo vai inuitti?) ilmenee, inuit-sana ei sovellu ongelmitta kaikkien niitten kansojen nimitykseksi, joista on vanhastaan käytetty nimitystä eskimo. Inuit-sana on kuitenkin levinnyt kansainväliseen käyttöön, vaikka mm. Grönlannin eskimot – eli suurin eskimoiden ryhmä – eivät Janssonin mukaan käytä itsestään tätä nimitystä.

Suomen kielen lautakunta on käsitellyt inuit-sanan suomenkielistä vastinetta vuonna 1995. Lautakunta totesi tuolloin käytännön kirjavuuden ja horjuvuuden. Vaikka lähtömuodon inuit monikollinen merkitys ’ihmiset’ jätettäisiin huomiotta, sana ei silti sovi hahmoltaan kovin hyvin suomenkielisen sanan yksikön nominatiiviksi. Se sopeutuu paremmin suomeen, jos sanan loppuun lisätään ”suomalainen” loppu-i. Tällöin myös t on kahdennettava (vrt. net > netti), siis inuitti. Tällaisia -itti-loppuisia sanoja ei ole suomessa kuin muutamia, esimerkiksi raitti, reitti, seitti, kuitti; paljon tavallisempia ovat sen sijaan -iitti-loppuiset lainasanat, esimerkiksi grafiitti, satelliitti, dynamiitti, termiitti jne., mutta näistäkin vain muutamassa on peräkkäin kolme vokaalia (jadeiitti, sinuiitti). -iitti-loppuisten sanojen enemmistö johtunee siitä, että ne on saatu suomeen lähinnä ruotsin kautta, ja ruotsin painollinen i korvataan suomessa pitkällä i:llä.

Sanan inuit tapauksessa lähtökieli ja kansainvälinen malli ovat tukemassa lyhyttä i:tä. Jos taas tärkeämpänä pidetään suomessa tavallisempaa sanahahmoa, kallistuisi valinta pitkän i:n kannalle. Suomen kielen lautakunta päätyi suosittamaan ensisijaisena muotoa inuitti mutta piti mahdollisena myös asua inuiitti. Molemmat ovat hakusanoina CD-Perussanakirjassa. Aika näyttää, kumpi muodoista yleistyy.




Kielikello 2/2000
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Eskimo vai inuitti? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »