Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2000

Riitta Eronen

Kysyttyä

Passiivista

Tässä lehdessä tarkastellaan passiivia monesta eri näkökulmasta. Seuraavassa vielä pähkinänkuoressa passiivitapauksia, joista eniten kysytään Kielitoimiston puhelinneuvonnassa.

Päätettäneen

Aktiivimuoto kertoo, kuka jotakin tekee (minä luen, kissa kehrää); passiivi sen sijaan ei paljasta tekijää (koulussa luetaan). Suomen passiivin erikoisuutena on, että sillä kuitenkin on henkilötekijä: persoona on tarkemmin määrittelemätön, mutta olemassa. Tämän epämääräisen passiivin persoonan päätteenä on n, joka näkyy mm. muodoissa ollaan ja eletään, mentiin ja tultiin, voitaisiin ja saataisiin. Jostain syystä se helposti unohtuu potentiaalimuodoista, sellaisista kuin mentäneen ja tultaneen. Esityslistoissa ja vastaavissa näkyy usein virheellisiä muotoja ”mentänee”, ”tultanee”, ”päätettänee”. Oikeita passiivimuotoja ovat mentäneen, tultaneen ja päätettäneen. Kieltomuodossa n:ää sen sijaan ei ole (ei tultane, ei mentäne, ei päätettäne).

Oli päätetty, ei ollut päätetty

Liittomuodoissa, jotka useimmiten muodostetaan olla-verbin avulla, vain pääverbin tulisi olla passiivimuotoinen. Korrekteja muotoja ovat siis esimerkiksi on päätetty ja ei ole päätetty, oli päätetty ja ei ollut päätetty. Varsinkin puhekielessä niin sanottu kaksoispassiivi (”ollaan päätetty”, ”ei oltu päätetty”) on kuitenkin hyvin tavallinen.

Apuverbinä saattaa olla myös esimerkiksi näkyä tai tuntua, joiden yhteydessä pätee sama sääntö eli vain pääverbi passiiviin. Oikein muodostettu on näin esimerkiksi lause täällä näkyy nukuttavan, ei ”täällä näytetään nukuttavan”. Tämäntapaiset rakenteet ovat kyllä usein kankeita, ja ne kannattaisi muotoilla toisin, esimerkiksi sivulauseen avulla: näyttää siltä, että täällä nukutaan.

Mennään meille!

Passiivin käyttötavat ovat laajentuneet. Sillä korvataan monikon ensimmäisen persoonan imperatiivi, jota nykyisin käytetään perin harvoin. Lähinnä juhlalliseen tyyliin kuuluu näin ollen vaikkapa kehotus menkäämme meille. Tavallisesti sen korvaa passiivi: mennään meille.

Puhekielessä ”me mennään”

Monikon ensimmäisen persoonan indikatiivimuotokin korvataan usein puhekielessä passiivilla. Esimerkiksi kirjakielen mukaisen muodon me menemme sijasta sanotaan ”me mennään”. Tämä on yleistä myös murteissa, mutta ei siis kuulu kirjakieleen eikä huoliteltuun puhuttuun kieleen.




Kielikello 3/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »