Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2000

Paavo Pulkkinen

Tiivistä mutta sumeaa vertailua

”Nykylapset tarvitsevat medialukutaitoa vanhempiaan enemmän” kerrotaan lehdessä. Vertailua voidaan ilmaista partitiivin avulla, mutta kaikkiin yhteyksiin se ei sovi.

---

Suomen kielen tiiviisiin rakenteisiin kuuluu partitiiviin käyttö vertailun yhteydessä. Lauseen Liisa on nuorempi kuin Leena asemesta voidaan sanoa lyhyemmin Liisa on Leenaa nuorempi. Jälkimmäinen ilmaisutyyppi on vakiintunut moniin kiinteisiin sanontoihin, esimerkiksi ”veri on vettä sakeampaa”, ”neuvot olivat kultaa kalliimpia”, ”ei tullut hullua hurskaammaksi”, ”mennä merta etemmäksi kalaan”. Kuin-sanan käyttö ei tällaisissa yhteyksissä tuntuisi edes luontevalta.

Varsinkin lehtiä lukiessaan törmää toisinaan sellaisiinkin partitiivivertailuihin, joissa kuin puolestaan näyttäisi olevan paremmin paikallaan. Lukijaa saattaa hämmentää esimerkiksi otsikko ”Majoitushinnat monia maita edullisemmat”. Tarkoituksena ei ole sanoa: ”Majoitushinnat edullisemmat kuin monet maat”, jommoinen vertailu olisikin tietysti perin ontuvaa. Uutista lukevalle ilmeni, että kirjoittajan mukaan majapaikat olivat Suomessa halvempia kuin monissa muissa maissa. Selvempää olisi ollut otsikoida: ”Majoitushinnat edullisemmat kuin monissa maissa”.

Mainittakoon jokunen lisäesimerkki näytteeksi onnahtavista otsikoista:

”Ylikapellimestarille luvassa presidenttiä suurempi palkka” – Palkka ja presidentti eivät ole tietenkään verrattavissa, joten laveampi ilmaisu on tarpeen, vaikkapa: Ylikapellimestarille luvassa suurempi kuin presidentille maksettava palkka.

”Lehtimetsävahingot havupuita pienempiä” – Kuin-sanan käyttäminen olisi varmaan johdattanut loogisempaan muotoiluun: Lehtimetsävahingot pienempiä kuin havumetsävahingot, tai: Lehtimetsissä pienemmät vahingot kuin havumetsissä.

Liioiteltua partitiivin suosintaa näkee muuallakin kuin otsikoissa. Suhteellisen yleisiä ovat tapaukset uutisissa, joissa vertaillaan tilanteita eri maissa tai eri ajanjaksoina:

”Kylvö- ja korjuukaudet ovat Suomessa Ruotsia lyhyemmät.” – Mieluummin: – – Suomessa lyhyemmät kuin Ruotsissa.

”Suomen taloudenpidon pitäisi olla muita EU-maita tiukempaa.” – Paremmin: – – tiukempaa kuin muiden EU-maiden.

”Hintojen nousu on vakiintumassa Suomessa muita euroalueen maita kiivaammaksi.” – Paremmin: – – kiivaammaksi kuin muissa euroalueen maissa.

Samasta uutisesta on vielä epämääräisempi tapaus:

”Viime vuoden alusta lähtien hintojen nousu on pysynyt Suomessa muita nopeampana.” – Täsmällisemmin: – – nopeampana kuin muissa maissa.

”Hakkuumäärät olivat viime hakkuukautta huomattavasti suuremmat.” – Korjattuna: – – suuremmat kuin viime hakkuukautena.

”[Terästuotteiden] hinnat pysyivät yhä matalalla, keskimäärin 10–25 prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla. – Parempi olisi sanoa: – – alemmalla tasolla kuin edellisvuonna. Partitiivikin sopisi, jos edellisvuotta tarkennettaisiin asuun edellisvuotisia (nimittäin hintoja).

Lisättäköön vielä joitakin esimerkkejä hieman toisenlaisista yhteyksistä:

”Jotkin kielikoulut tarjoavat oppilailleen mahdollisuuden asua perheessä, jossa puolihoito on hotellia edullisempaa.” – Täsmällisempää olisi sanoa: – – jossa puolihoito on edullisempaa kuin hotellissa. Mikään asiallinen syy tuskin estäisi muuten käyttämästä konstailematonta halpa-sanaa.

”Työn tuottavuus nousee hotelli- ja ravintolatoiminnassa muita aloja vähemmän.” – Paremmin: – – vähemmän kuin muilla aloilla.

”Moni suomalainen nainen tuntee kaunistuvansa etelässä, ja lomakuvissakin hän on kotioloja edustavamman näköinen.” – Mieluummin: – – edustavamman näköinen kuin kotioloissa.

”Etenkin kuormatun Ladan ajaminen osoittautui selvästi pikkuautoja paremmaksi.” – Täsmällisemmin: – – paremmaksi kuin pikkuautojen.

Tiiviyttä logiikan kustannuksella

Partitiivin käyttö vertailuilmauksissa tiivistää sanontaa, joskaan ei aina paljoa. Saavutettua etua suurempi voi olla se haitta, jonka loogisuuden sumentuminen aiheuttaa. Siltä välttyy useimmiten noudattamalla sitä vanhaa periaatetta, että komparatiivissa olevaa sanaa edeltävä partitiivi vastaa rakennetta kuin + nominatiivi, esimerkiksi kultaa kalliimpi = kalliimpi kuin kulta. Sananparren Ilta aamua viisaampi voisi tämän mukaan korvata vaihtoehdolla Ilta on viisaampi kuin aamu. Mutta jos muotoilemme ajatuksen asuun Illalla olemme viisaampia kuin aamulla, ei kuin-sanatonta rakennetta kannata yrittää.

Toisinaan on viisasta välttää partitiivia vertailussa silloinkin, kun se on äsken mainitun periaatteen mukainen. Seuraava esimerkki on yhtä tuore kuin opettavainen:

”Aikaisemmin miehet äänestivät naisia ahkerammin, mutta nyt asetelma on kääntynyt toisin päin: nuoret miehet ovat laiskimmin liikkeellä.”

Kun sanotaan miesten äänestäneen ”naisia ahkerammin”, vertailu virkkeen kokonaisuuden valossa on = ’ahkerammin kuin naiset’. Lukija käsittää kuitenkin partitiivin naisia ensin helposti objektiksi ja huomaa joutuneensa harhaan. Selkeämpi muotoilu olisi siis: Aikaisemmin miehet äänestivät ahkerammin kuin naiset.

Saattaapa huterien partitiivivertailujen takia objektitulkinta johtua lukijan mieleen tässäkin tapauksessa:

”Naiset käyttävät alkoholia huomattavasti miehiä vähemmän niin Suomessa kuin itänaapurissa.” – Harhamielteitä ei aiheuttaisi rakenne ”vähemmän kuin miehet”.

Varmuuden vuoksi lienee syytä mainita, että jokapäiväisessä kielenkäytössä on runsaastikin sellaisia luontevia partitiivitapauksia, joita lauseyhteyksissään ei ainakaan helposti voisi vaihtaa kuin-sanan sisältäviksi. Esimerkiksi käy vaikkapa lause: ”Lämmityskuluja nostivat tavallista ankarammat pakkaset”. Tässäkin tavallista ankarammat tarkoittaa kuitenkin samaa kuin ankarammat kuin tavalliset. Samaan tapaan sanotaan yleisesti ”keskimääräistä runsaammat saaliit”, ”viimevuotista parempi tulos” ja vastaavasti adverbien yhteydessä ”tavallista paremmin, enemmän”, ”entistä kauempana, alempana” jne. Tällaisia ilmauksia ei tietenkään ole tarpeen kaihtaa; niiden avulla voi todella tiivistää sanontaa aiheuttamatta epämääräisyyttä.

 

Paavo Pulkkinen on Jyväskylän yliopiston suomen kielen emeritusprofessori.




Kielikello 2/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »