Sari Maamies
Kysyttyä
Konsultti konsultoi
Konsultoida-verbi tarkoittaa niin Nykysuomen sanakirjan kuin Suomen kielen perussanakirjankin mukaan neuvottelemista ja neuvojen kysymistä. ”Konsultoida työtoveriensa kanssa” ja ”Konsultoida erikoislääkäriä potilaan hoidossa” ovat sanakirjan esimerkkejä.
Tämä on verbin alkuperäinen merkitys. Kuitenkin tiedämme, että konsulttien ammattiryhmän tehtävä on aivan päinvastainen: konsultti opastaa ja antaa neuvoja niitä kysyvälle. Konsultoida-verbiäkin on siten jo kauan sitten – sanakirjojen ja kielenhuoltajien ohjeista huolimatta – alettu käyttää myös merkityksessä ’antaa neuvoja’. Niinpä nykypäivän konsultti konsultoi eli neuvoo asiakastaan. Tämä neuvojen antamisen merkitys on oikeastaan nykyisin jo tavallisempikin käyttötapa, ja vanha ’neuvojen kysymisen’ ja ’neuvottelemisen’ merkitys on käytössä lähinnä lääketieteen kielessä. Kun siis lääkäri sanoo, että ”professori Virtanen oli konsultoinut asiantuntijoita”, hän tarkoittaa Virtasen kysyneen muiden mielipidettä. Muiden sen sijaan voi olla vaikea ratkaista asiayhteyttä tuntematta, onko professori itse kysynyt jotain vai onko häneltä kenties kysytty neuvoa.
Suomen kielen lautakunta on käsitellyt konsultoida-verbiä kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran lautakunta pohti verbin kahtalaista merkitystä vuonna 1987, jolloin se ei hyväksynyt uutta merkitystä. Viime helmikuussa Suomen kielen perussanakirjan toimitus teki lautakunnalle uuden esityksen asiasta, ja nyt lautakunta katsoi, että on aika hyväksyä uusi merkitys. Konsultoida tarkoittaa näin ollen tulevissa sanakirjan laitoksissa paitsi neuvojen kysymistä ja neuvottelemista myös neuvojen antamista. Asiayhteys kertoo, kummasta on kyse. Samalla lailla kahtalainen merkitys on myös esimerkiksi verbeillä lainata ja vuokrata, joten konsultoimisenkaan monimerkityksisyys ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö.
Kielikello 2/2000
Alkuun
