Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2000

Sari Maamies

Kysyttyä

Konsultti konsultoi

Konsultoida-verbi tarkoittaa niin Nykysuomen sanakirjan kuin Suomen kielen perussanakirjankin mukaan neuvottelemista ja neuvojen kysymistä. ”Konsultoida työtoveriensa kanssa” ja ”Konsultoida erikoislääkäriä potilaan hoidossa” ovat sanakirjan esimerkkejä.

Tämä on verbin alkuperäinen merkitys. Kuitenkin tiedämme, että konsulttien ammattiryhmän tehtävä on aivan päinvastainen: konsultti opastaa ja antaa neuvoja niitä kysyvälle. Konsultoida-verbiäkin on siten jo kauan sitten – sanakirjojen ja kielenhuoltajien ohjeista huolimatta – alettu käyttää myös merkityksessä ’antaa neuvoja’. Niinpä nykypäivän konsultti konsultoi eli neuvoo asiakastaan. Tämä neuvojen antamisen merkitys on oikeastaan nykyisin jo tavallisempikin käyttötapa, ja vanha ’neuvojen kysymisen’ ja ’neuvottelemisen’ merkitys on käytössä lähinnä lääketieteen kielessä. Kun siis lääkäri sanoo, että ”professori Virtanen oli konsultoinut asiantuntijoita”, hän tarkoittaa Virtasen kysyneen muiden mielipidettä. Muiden sen sijaan voi olla vaikea ratkaista asiayhteyttä tuntematta, onko professori itse kysynyt jotain vai onko häneltä kenties kysytty neuvoa.

Suomen kielen lautakunta on käsitellyt konsultoida-verbiä kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran lautakunta pohti verbin kahtalaista merkitystä vuonna 1987, jolloin se ei hyväksynyt uutta merkitystä. Viime helmikuussa Suomen kielen perussanakirjan toimitus teki lautakunnalle uuden esityksen asiasta, ja nyt lautakunta katsoi, että on aika hyväksyä uusi merkitys. Konsultoida tarkoittaa näin ollen tulevissa sanakirjan laitoksissa paitsi neuvojen kysymistä ja neuvottelemista myös neuvojen antamista. Asiayhteys kertoo, kummasta on kyse. Samalla lailla kahtalainen merkitys on myös esimerkiksi verbeillä lainata ja vuokrata, joten konsultoimisenkaan monimerkityksisyys ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö.




Kielikello 2/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »