Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Kolme pistettä ...

Kolme pistettä keskeneräisyyttä osoittamassa

Kolme pistettä on harvinainen välimerkki. Sitä käytetään lähinnä kaunokirjallisessa tai tuttavallisessa tyylissä osoittamaan, että lauseesta puuttuu alku tai loppu. Sen sijaan asiatyylissä käytetään poiston merkkinä kahta ajatusviivaa (ks. s. 42) eikä kolmea pistettä. Ilmauksen kesken jääminen taas osoitetaan tavallisesti käyttämällä lyhennettä jne., ym. tai yms.

Vesistöihin ja niiden rannoille rakennetaan jatkuvasti lisää erilaisia rakenteita, kuten johtoja, siltoja, taloja, patoja ym.

Silloin kun kolme pistettä sopii tyyliin, sitä käytetään seuraavasti:

1) Kolmella pisteellä osoitetaan, että ilmaus tai ajatus jää kesken. Pisteet kirjoitetaan kiinni edeltävään merkkiin. Niiden jälkeen tulee yksi välilyönti (paitsi jos niitä seuraa vielä toinen välimerkki). Kolmen pisteen jälkeen seuraava virke aloitetaan tavalliseen tapaan isolla kirjaimella.

Hän tuo maahan monia tuotteita: koruja, kelloja, kosmetiikkaa...

Varokin koskemasta siihen tai...!

Mukana seikkailevat lasten suursuosikit Peppi, Nalle Puh, Muumi... Niiden seurassa aika ei käy pitkäksi.

2) Kolmea pistettä voi käyttää myös ilmauksen alussa osoittamassa, että ilmaus ei ala alusta. Kolme pistettä kirjoitetaan kiinni seuraavaan sanaan. Edelle tulee välilyönti, lainausmerkki, repliikkiviiva tms. samalla tavoin kuin ne tulisivat ilman kolmea pistettäkin.

”Työ on tärkeä osa elämää...”, aloittaa Toivo.

”...mutta ei sentään koko maailma”, jatkaa Rauha.

Kolme pistettä raja-arvon merkkinä

Kolmea pistettä käytetään luonnontieteen ja tekniikan kielessä ilmaisemaan raja-arvojen väliä. Sen sijaan yleiskielessä rajakohta osoitetaan ajatusviivalla (ks. s. 41).

Lämpötila on –2...+2 oC.

Hellettä riittää: lämpötila on 25–30 oC.


Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus

Uutisia

Kielikellon arkisto
Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien.

Arkiston aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

4.4.2016
Millaisella kielellä Twitterissä? 11.5.2016 klo 13–15

Vinkkejä tviittien tyyliin ja tiivistämiseen.

Ajankohtaista

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

7.1.2016
Miten taivutat vieraskielisiä nimiä?

Kysely vieraskielisten nimien taivuttamisesta Kotuksen verkkosivuilla.

Lisää ajankohtaisia »