Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2000

Sari Maamies

Kysyttyä

Maakunnan liitot

Kielikellossa 2/1998 (ks. Lue myös) on Sirkka Paikkalan kirjoitus läänien ja maakuntien nimistä. Kirjoituksessa kerrotaan, että seutukaavaliittojen ja maakuntaliittojen tehtävät ovat siirtyneet uusille maakunnallisille liitoille, joista käytetään nimitystä maakunnan liitto. Uusi nimitys on osoittautunut käytössä vaikeaksi, koska sen monikkomuotojen muodostus on hankalaa: pitäisikö taivuttaa maakunnan liitot vai maakuntien liitot?

Oikeastaan kysymys on jo ratkennut sikäli, että lainsäädäntöön on omaksuttu monikkomuoto maakunnan liitot. Tämä taivutustapa on jo niin monessa laissa, että termin tai taivutuskäytännön muuttaminen ei enää käy yksinkertaisesti. Jos kuitenkin ollaan jälkiviisaita, voidaan kritisoida ensinnäkin koko termiä ja toisekseen lakiteksteihin omaksuttua taivutustapaa. Koko termi maakunnan liitto oli alun perin epäonnistunut. Parempi termi olisi ollut jokin yhdyssana, esimerkiksi maakuntaliitto, joka olisi taipunut normaalisti monikossa maakuntaliitot. Liittojen muodostamisvaiheessa kuitenkin oli vielä yksi maakuntaliitto olemassa (Uudellamaalla), minkä vuoksi tätä termiä ei vielä voitu ottaa uuteen käyttöön. Termin maakunnan liitto olisi kuitenkin hyvin voinut kirjoittaa yhdyssanaksi maakunnanliitto, jolloin monikkomuoto olisi luontevasti ollut maakunnanliitot.

Erikseen kirjoitetun termin maakunnan liitto monikko on sikäli ongelmallinen, että yhteen tai erikseen kirjoittamalla saadaan eri merkitys. Ilmauksen ”maakunnan liitot” merkitys on ’yhden maakunnan eri liitot’, joten esimerkiksi Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnan liitot voidaan tulkita niin, että olisi olemassa ”Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunta”, yksi yhtenäinen alue, jolla sitten olisi useampia liittoja. Eri maakuntien osoittamiseksi olisi alkuosaa monikossa taivutettava: maakuntien liitot. Nyt kuitenkin siis käytäntö on jo ehtinyt muotoutua, ja yhtenäisyyden vuoksi on parasta kirjoittaa termi kahdeksi sanaksi ja taivuttaa vain jälkiosaa: maakunnan liitto : maakunnan liitot.

Maakunnan liitot on muodostettu yhdistämällä seutukaavaliitot ja maakuntaliitot. Niille kuuluvat aluekehitystehtävät ja -vastuu. Suomen kussakin 19 maakunnassa on oma liittonsa, jolla on maakuntavaltuusto, -hallitus ja -johtaja. Maakunnan liittojen yhdyselimenä toimii Suomen Kuntaliitto. Maakuntaliitot puolestaan olivat alueensa (esimerkiksi maakunnan tai sen osan) sivistys- ja talouselämän kehittämiseksi toimivia järjestöjä. Niiden toimintaan kuuluivat mm. kotiseutu- ja museotyö, koulu- ja matkailuolojen kehittäminen sekä teollisuus-, liikenne- ja työvoimakysymykset. Maakuntaliittoja ei enää ole, ja näin ollen tämä tuttu sana olisi vapaa hyödynnettäväksi. Kielenhuoltaja haluaisikin rohkeasti esittää, että otetaan uudestaan käyttöön kaikista esillä olleista vaihtoehdoista luontevin termi eli maakuntaliitto. Olisiko aika jo kypsä siihen, että maakunnan liitot ja Suomen Kuntaliitto voisivat alkaa miettiä asiaa?




Kielikello 1/2000
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Maakuntakatsaus (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »