Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2000

Riitta Eronen

Kysyttyä

Vuosituhannen alun ajanilmauksia

Päiväys ja henkilötunnus

Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, voidaanko päivämäärän vuosiluku merkitä nyt nollien avulla, siis vaikkapa 15.3.00, ja ensi vuonna vastaavasti 15.3.01. Vastaus on, että ainakin kirjeen päiväyksessä ja vastaavissa yhteyksissä olisi hyvä käyttää koko vuosilukua, mutta jos esimerkiksi lomakkeessa on tilaa vain kahden merkin verran, käyvät tietysti nollatkin. Yksi nolla sen sijaan ei riitä, vaikka joissain tietotekniikkayhteyksissä vuosiluku ilmaistaan yhdelläkin, vuosiluvun viimeisellä, merkillä.

Kahta merkkiä, tänä vuonna siis kahta nollaa, käytetään myös koodeissa, mm. henkilötunnuksissa. Niissä eri vuosisadoilla syntyneet erotetaan lisäksi merkillä siten, että 1800-luvulla syntyneillä on tunnuksessaan syntymäajan jälkeen plusmerkki (+), 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 2000-luvulla syntyneillä kirjain A.

Ensikymmen ja ensikymmenlukulaiset

Entä kuinka ilmaista uuden sata- ja tuhatluvun ensimmäistä kymmenvuotisjaksoa? Sana kymmenluku kuvaa vasta seuraavaa, ykkösellä alkavaa vuosikymmentä (2010–2019). Vilkaisu historiankirjoihin kertoo, että edellisestä vuosisadanalusta puhutaan yleensä käyttämällä ilmauksia ensimmäinen vuosikymmen tai kymmenen ensimmäistä vuotta, usein vain vuosisadanvaihde. Lyhyttä, termimäisempää ilmausta on kuitenkin nyt kaivattu, ja suomen kielen lautakunta on suosittanut sanaa ensikymmenluku tai vain ensikymmen (ks. Kielikello 1/1996 s. 38). Kuusikymmenlukulaisia vastaava sana olisi sitten ensikymmenlukulaiset. Ensikymmentä suositetaan esimerkiksi nollakymmenen sijasta.

Varsinkin eri kymmenlukuja vertailtaessa kaivattaisiin myös lyhyttä numeroilmausta, samanlaista kuin vaikkapa 90-luku. Ainoa mahdollisuus esimerkiksi taulukossa on tällöin 00-luku. Kirjoitettuna se toimiikin, mutta ääneen luettaessa syntyy ongelma: olisiko sanottava ”nollaluku” vai ”nollanollaluku”? Jälkimmäinen on tarkempi. Juoksevassa tekstissä voi käyttää sanaa ensikymmenluku ja tilanteen mukaan usein vain ensikymmen: ”90-luvun kehitys ennakoi jo uuden vuosituhannen ensikymmenen tapahtumia.”




Kielikello 1/2000
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »