Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1998

Marja Kantonen

Suomen kieli bittien pyörteissä

Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.

Kun kielenpuhujien tietoisuuteen tulee uusia asioita ja käsitteitä, ne saavat nimet, jotta niistä voitaisiin puhua ja kirjoittaa — jotta todellisuutta voitaisiin niidenkin osalta hahmottaa ja käsitellä. Meidän aikanamme uusia nimityksiä tarvitaan etenkin tekniikan alalla. Erityisesti tietotekniikka kehittyy suunnattoman nopeasti.

Turmeltuuko suomi?

Joku saattaa pelätä rikkaan ja elävän suomen kielen turmeltuvan bittien ja mikroprosessorien puristuksessa. Eikö atk-maailmassa vain puhutakin jotakin käsittämätöntä, vaivoin englannista suomeksi väännettyä kieltä?

Minusta tällainen pelko on aiheetonta. Tarvitsee vain vilkaista suomenkielisiä atk-alan lehtiä tai laadukkaasti suomeksi käännetyn ohjelman käsikirjaa: aitoa suomeahan sen kieli on. Tekstin sisältö ei ehkä aukea ensi lukemalla, mutta kyse ei ole kielen kehnoudesta vaan ennemminkin siitä, että lukija ei tunne niitä käsitteitä tai laitteita, joista teksti kertoo. Lauserakenteen tasolla tietotekniikan suomella on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet olla kelpo kieltä kuin millä tahansa äidinkielisen puhujan tuottamalla tekstillä.

Toisaalta suuri osa ainakin suomenkielisten tietokoneohjelmien kielestä on käännöskieltä, koska useimmat ohjelmistotuotteet ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista. Tällaisessa käännöskielessä on omat ongelmansa. Esimerkiksi sanajärjestyksellä on taipumusta noudattaa alkuperäiskielen sanajärjestystä ja paikallissija-attribuutit, sellaiset kuin Direct 3D -näytönohjain 2 megatavun muistilla, syrjäyttävät helposti suomalaisemmat rakenteet.

On vaikea tarkastella tietotekniikan suomea yhtenä kokonaisuutena, koska sillä on monta olomuotoa, jotka asettavat omat vaatimuksensa kielelle: on toimistojen käytävillä puhuttua kieltä, on lehtien artikkeleita, on mainoksia ja tiedotteita sekä varsinaisia ohjelmatekstejä eli tietokoneen näytössä näkyviä käyttöliittymään kuuluvia tekstejä ja sanomia tai ohjetekstejä.

Tuontitavaraa

Englanti on tietotekniikan äidinkieli, siitä ei päästä mihinkään. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki ohjelmatuotteet ovat alun perin englanninkielisiä. Monet niistä on kehitetty Yhdysvalloissa eri yritysten omissa tuotekehityslaboratorioissa, mutta muuallakin kehitetyt ohjelmat on enimmäkseen kirjoitettu englanniksi mahdollisimman suuren käyttäjäkunnan varmistamiseksi.

Koska tietokoneita on nykyään useammassa kuin joka kolmannessa suomalaisessa kotitaloudessa, työpaikoista ja oppilaitoksista puhumattakaan, niiden käyttäjäkunta koostuu atk-asiantuntijoiden asemesta pääosin tavallisista kansalaisista, joista monet käyttävät mielellään suomenkielisiä ohjelmia. Myös muissa maissa, joissa englannin osaaminen ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa, ohjelmatuotteen lokalisoidun eli maan oloihin mukautetun version tarjoaminen on kilpailuetu. Maailmassa käytetäänkin vuosittain satoja miljoonia markkoja siihen, että tietokoneohjelmia käännetään eri kielille. Ohjelmia käännettäessä kehitetään ja laajennetaan samalla atk-termistöä. Suomalaisia termejä sikiää ja leviää myös silloin, kun alan lehdet kirjoittavat uusista tuotteista tai kun esimerkiksi Internetissä keskustellaan niistä.

Käännös tai väännös

Tietotekniikan termit voidaan omaksua suomeen lähinnä kahdella tavalla: kääntämällä ne suomen kielelle tai vääntämällä ne suomalaisen suuhun sopivaksi.

Kääntämisen lähtökohtana on termin semanttinen analyysi, jossa selvitetään sen tarkoite. Sitten tarkoitteelle kehitetään suomen kielessä jo olevia sanoja hyödyntämällä kuvaava nimitys. Joskus kantasanasta muodostetaan sopiva johdos uuteen käyttötarpeeseen, mutta varsin usein turvaudutaan uusiin yhdyssanoihin. Esimerkkeinä johdoksista voisi mainita vaikka seuraavat: ajuri (driver), eväste (cookie), hakemisto (directory), kirjoitin tai tulostin (printer), kuvake (icon), levyke (diskette, floppy disk), näytin tai näyttö (display), ohjain (driver tai controller), päivittää (update), reititin (router), selain (browser), sovelma (applet), sovitin (adapter) ja suoritin (processor). Yhdyssanoja ovat esimerkiksi umpilevy tai kiintolevy (hard disk), selausohjelma (browser), komentosarja (script), kuvapiste (pixel), lähiverkko tai paikallisverkko (local area network, LAN), yhteyskäytäntö (protocol)ja tietoliikenne (communications).

Hyvin usein uusi suomen kielen sana on niin sanottu käännöslaina. Käännöslainoja syntyy, kun vieraan kielen ilmaisun osat käännetään suomeksi käyttäen kotimaisia kielenaineksia. Tällaisia käännöslainoja ovat esimerkiksi sarjaportti (serial port), sähköposti (electronic mail), käyttöjärjestelmä (operating system), emolevy (mother board), ylämuisti (high memory), kotisivu (home page), esikatselu (preview), pakettikytkentä (packet switching)ja työasema (work-station).

Käännöslaina voi olla myös semanttinen, jolloin kielessä entuudestaan olevalle sanalla kehittyy uusi merkitys vieraan kielen mallin mukaan. Näin ovat syntyneet esimerkiksi hiiri paikannuslaitteen merkityksessä, verkko tietoverkon merkityksessä, surffata Internetissä sivulta toiselle siirtymisen merkityksessä, palomuuri tietoja suojaavan palvelimen merkityksessä ja virus tuhoa tai kiusaa aiheuttavan ohjelman tai makron merkityksessä.

Jos sana ”väännetään” suomeksi, se lainataan vieraasta kielestä sellaisenaan tai niin, että suomelle oudot äänteet tai tavurakenteet korvataan tutummilla. Koska suomen sanat voivat päättyä vain harvaan konsonanttiin, sanoihin lisätään usein myös loppuvokaali. Niihin voidaan liittää myös suomalainen sananjohdin. Esimerkkejä tällaisista lainasanoista ovat fontti (font), klusteri (cluster), modeemi (modem), multimedia, pikseli (pixel), protokolla (protocol), replikoida (replicate)ja skriptaus (scripting). Väännöksiä on epävirallisen tyylilajin kielenkäytössä formaalimpaa tyyliä runsaammin: faili, printteri, disketti, netti, folderi, rammi, softa, hardis, bugi ja niin edelleen.

Väännösten – ja osittain myös käännöslainojen – etuihin kuuluu se, että niiden yhteys alkuperäiskieleen säilyy. Jos otetaan huomioon se, että useimmat tietokoneenkäyttäjät toimivat monikielisessä ympäristössä, samaa tarkoitta-vien erikielisten sanojen läheinen yhteys helpottaa toimintaa. Monillahan on omassa tietokoneessaan sekä englannin- että suomenkielisiä ohjelmia. Lisäksi nykyään kaikki maailman tietokoneet ovat liittymässä yhä innokkaammin yhteen Internetin kautta, mikä tuo käyttäjät ikään kuin vilkkaalle torille, jonka puheensorina on monikielistä.

Väännöksillä on omat ongelmansa. Esimerkiksi kirjoitusasussa tuottaa vaikeuksia se, pitäisikö sana kirjoittaa x:llä vai ks:llä (faxi vai faksi, extranet vai ekstranet). Samantapaisia ongelmia liittyy c:n ja k:n käyttämiseen: script(i) vai skripti. (Kirjoitetaan faksi, ekstranet ja skripti.)

Vierasperäisiin sanoihin liittyy myös taivutusongelmia. Esimerkiksi sananloppuisella konsonantilla on taipumusta kahdentua: Internettiin, Webbiä (pitää olla Internetiin, Webiä).

Erisnimiä ja lyhenteitä

Tietokoneita käsittelevässä tekstissä on tavanomaista runsaammin englanninkielisiä sanoja, vaikka tietoisesti käytettäisiin omakielisiä ilmaisuja aina kuin sellaisia on tarjolla. Tämä johtuu siitä, että puhutaan tuotteista ja niiden valmistajista sekä monenlaisista menetelmistä tai tekniikoista, joiden nimet ovat erisnimien kaltaisia. Vaikka token ring -verkolle on kehitetty käännös vuororengasverkko, token ringistä useimmiten puhutaan. Muiden muassa ActiveX, Active Desktop, Active Channel, Java, Ethernet ja PostScript ovat tällaisia tekniikoiden nimityksiä, joille ei voi keksiä käännöksiä.

Akronyymit eli kirjainsanat ovat myös tyypillisiä tietotekniselle tekstille. Niitä syntyy koko ajan lisää, ja tutuimpien lyhenneluonne jopa hämärtyy, etenkin jos kirjaimet muodostavat äännettävissä olevan sanan. Näin voi käydä esimerkiksi biosille (basic input/output system) tai romille (read-only memory). Yksi syy lyhenteiden runsauteen lienee se, että tekstien aihepiiriin kuuluu monimutkaisia teknisiä laitteita. Jotta niiden nimet kertoisivat jotakin tarkoitteestaan, niistä tulee väistämättä niin monimutkaisia, että niiden toistaminen kokonaisuudessaan ei ole mielekästä. Näin esimerkiksi personal computer on lyhentynyt PC:ksi ja hypertext markup languagesta on tullut HTML ja file transfer protocolista FTP.

Sopeutuva selviää

Elinvoimainen kieli mukautuu käyttäjiensä ilmaisutarpeisiin, mikä merkitsee kielen muuttumista elinympäristön muuttumisen mukana. Muutos on näkyvintä sanastossa; kielen lauserakenne sen sijaan muuttuu äärimmäisen hitaasti.

Minusta tietotekniikan suomen tulevaisuus näyttää valoisalta. Sen hyväksi tehdään määrätietoista termityötä monella taholla. Luotan myös siihen, että suomalaiset tietokoneenkäyttäjät ovat luovia ja kekseliäitä nimeämään uusia käsitteitä omalla kielellään tai tarkoituksenmukaisesti vieraista kielistä sanoja lainaten.

 

Kirjoittaja toimii kielenhuoltajana Trantex Oy:ssä, tekniikan alan teksteihin erikoistuneessa käännöstoimistossa (sähköposti marja.kantonen@trantex.fi).




Kielikello 1/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »