Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1990

Riitta Eronen

Älä paru, älä kiru!

Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että heikkoa astetta. Ne ovat heikkoasteisia vaihdellessaan geminaattojen tt, pp ja kk kanssa. Tämä ei juuri tuota hankaluuksia, taivutamme sujuvasti tyttö : tytön, nuppu : nupun, kukka: kukan ja niin edelleen. Mutta kun t, p ja k edustavatkin vahvaa astetta, törmätään sekä taivutus- että oikeinkirjoitusongelmiin. Vahvan asteen t:n heikko vastine on d (katu : kadun) ja p:n v (sopu : sovun). Esimerkiksi evätä-verbin v edustaa heikkoa astetta, joten vahva-asteisissa muodoissa on p, siis esimerkiksi epään ja epäsi – sana siis taipuu samoin kuin levätä. Hankaliin p:n ja v:n astevaihtelutapauksiin kuuluu myös sana ryväs, josta Esko Koivusalo kirjoittaa artikkelissa ”Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?” (Kielikello 2/1990).

Eniten vaikeuksia tuottavat kuitenkin k:n heikkoasteiset vastineet, joissa on myös eniten kirjavuutta. Tavallisesti k vaihtelee kadon kanssa, eli heikossa asteessa k:lla ei ole vastinetta lainkaan (pako : paon, hakea : haen). Kadon takia saattaa kolme samaa vokaalia joutua rinnakkain, ja silloin tarvitaan kirjoitukseen tavurajalle heittomerkiksi (vaaka : vaa’an). Samoin tarvitaan heittomerkki, kun kaksi eri tavuun kuuluvaa samaa vokaalia joutuu vierekkäin, siis esimerkiksi reikä-sanan monikon inessiivi kirjoitetaan rei’issä. Missään reikä-sanan taivutusmuodossa tai johdoksessa ei ole j:tä, ei siis ”reijitetä” korvia vaan rei’itetään. Joskus tosin myös j voi edustaa k:n heikkoa astetta, mutta vain tietyssä äänneympäristössä e:n yhteydessä (haljeta : halkeaa). Vielä harvemmin heikossa asteessa k:n vastineena on v (suku : suvun; sen sijaan ruokoa kasvava alue on ruoikko, ei ”ruovikko”). Äänneyhtymässä hk esiintyy sekä vaihtelua että vaihtelemattomuutta. Voi puhua nahasta tai nahkasta, toisaalta kuitenkin vain pihkasta. Vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa esiintyvää kirkua-verbiä sopii tarpeen tullen taivuttaa kuten sanaa parkua, eli yhtä hyvin kuin voidaan sanoa älä paru voidaan sanoa myös älä kiru.




Kielikello 2/1990
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »