Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1989

Saara Welin

Viro vai Eesti

Kielikellolle on tullut kirje, jossa kysytään, kumpaa nimeä, Viroa vai Eestiä suositetaan käytettäväksi suomen kielessä. Koska tieto- ja oppikirjojen kompromissiratkaisu ”Viro eli Eesti” ei auta normaaleissa puhe- ja kirjoitustilanteissa, on kielen- ja nimistönhuoltajien ollut valittava parempi kahdesta hyvästä.

Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti -nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.

Viron suosittamisen perusteena on sen vanha ja vakiintunut asema nimenomaan omassa kielessämme, eikä Viro-nimeä liioin huononna se, että se alun alkujaan on lähtöisin maakunnan nimestä Virumaa, joka vanhastaan on ollut suomalaisille läheinen ja kanssakäymisen kannalta keskeinen. Yllättävän monen valtion nimellä on samanlainen kehityshistoria maakunnan tai muun pienemmän alueen nimestä kokonaisen maan nimeksi: Ruotsin nimi perustuu Roslagenin maakunnan nimeen ja Suomellakin tarkoitettiin aluksi vain sitä osaa, jota nykyisin kutsutaan Varsinais-Suomeksi.

Maan nimen alkuperä ei siis ole este, jos nimi ottaa vakiintuakseen koko maata tarkoittavaksi. Viron ja Eestin valintaongelmat ovat toisaalla ja johtuvat ainakin osaksi juuri läheisestä kielisukulaisuudestamme, jonka kaltaista meillä ei ole minkään muun naapurimme kanssa. Mitä vilkkaammin olemme virolaisiin yhteydessä, sitä enemmän keskustelemme paitsi puhtaalla viron ja suomen kielellä, myös puutteellisesti toistemme kieltä puhuen ja yhteistä sekakieltä käyttäen.

Omat ongelmansa aiheuttaa suomentaminen. Teksti voi sisältää monisanaisia nimiä, joiden erisnimisyyden säilyminen tuntuu edellyttävän Eesti-nimen käyttöä suomessakin, esim. Eestin akateeminen mieskuoro, Eestin kevyen teollisuuden ministeriö. Joskus muulloinkin saattaa virolaisen näkökulman takia Eestin käyttö tuntua korrektilta suomessa. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.

Jos haluamme pitää selvänä eron oman kielemme ja naapureiden kielen välillä, sanomme ja kirjoitamme Viro, viron kieli ja virolaiset. Toisaalta: mitään muuta haittaa tai epäselvyyttä ei Eestin käytöstä ole kuin kahtalaisuuden jatkuminen.




Kielikello 1/1989
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »