Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1989

Klaus Laalo

Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä

Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.

---

Huolitellussa yleiskielessä olisi toivottavaa päästä yhtenäiseen taivutukseen esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuin psyyke : psyyken : psyykeä ja filee : fileen : fileetä. Usein näiden sanojen taivutus kuitenkin sekaantuu toiseen taivutustyyppiin, joka sekin on vartaloltaan e-loppuinen mutta näitä kahta yleisempi, nimittäin tyyppiin ohje : ohjeen : ohjetta. Ennen kuin käsittelen tarkemmin näitä eri taivutustyyppien välisiä sekaantumistapauksia, selvitän lainasanan kahvi taivutusta suomen murteissa; se, mihin taivutustyyppiin kahvi on suomessa mukautunut, vaihtelee nimittäin mielenkiintoisesti eri murteissa. Tätä vaihtelua tarkastelemalla pyrin valottamaan sitä, miten e-loppuiset lainasanat mukautuvat eri taivutustyyppeihin silloin, kun tätä mukautumista ei tietoisesti ohjata. Tietoja yleiskielen kahvi-sanan murteellisesta taivutuksesta pyrin sitten käyttämään taustatietoina sanojen psyyke ja filee taivutuksessa esiintyvän horjunnan tarkemmalle käsittelylle.

Yleiskielen kahvi on alkuperältään arabialainen sana, joka on monien muiden uudehkojen

lainojen tapaan saatu suomeen ruotsin kautta. Lainaamisen yhteydessä on ruotsin kaffe-sanassa esiintyvä ff korvautunut tutulla äänneyhtymällä hv, joka esiintyy useimmissa murteissa ja yleiskielessä. (Samaan tapaan on ruotsin toffel-sana muuntunut asuun tohveli.) Lisäksi on sananloppuinen e yleiskielessä ja monissa murteissa korvautunut i:llä; muutos ei liity vain tähän sanaan, vaan sen rinnakkaistapauksia ovat esimerkiksi sellaiset parit kuin ruotsin fånge ja suomen vanki tai ruotsin granne ja suomen länsimurteiden kranni, joissa ruotsin e-loppuisten sanojen vastineet ovat muokkautuneet i-loppuisiksi.

Läheskään kaikissa suomen murteissa ei puhuta yleiskielen tapaan kahvista. Monissa murteissa tämä sana esiintyy sellaisissa asuissa, joissa ruotsin kaffe-sanan loppu-e ei ole korvautunut i:llä; vain osassa murteita juodaan siis kahvia, muissa murteissa sen sijaan kahvea, kahvetta, kahveeta ja kahveita. Useissa länsimurteissa esiintyy säilyneenä ruotsin ff, joten murreasut ovat kaffe jne. Oheisesta karttaluonnoksesta selviävät pääpiirteissään sanan eri murreasujen esiintymisalueet. Nämä murreasut ovat seuraavat:

1) Yleiskielestä tuttu kahvi esiintyy mm. savolaismurteissa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapin Peräpohjolan murteissa; kahvi esiintyy myös kaakkoishämäläisissä murteissa ja osassa kaakkoismurteita, mutta kaakkoismurteille ominaisin on venäjän kofe-sanasta saatu o:llinen kohvi (kartassa alue lb).

2) Toiseksi yleisin asu on kahve, joka esiintyy mm. lounaismurteissa ja niiden naapuristossa (yleensä asussa kaffe), Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Tämän sana-asun taivutus jakautuu kahteen tyyppiin. Toisaalta taivutus on tyyppiä kahven : kahvea; tämä taivutus vallitsee mm. Kainuussa, ja samoin taipuvat esimerkiksi sanat kolme ja nalle. Toisaalta taivutus on tyyppiä kahveen : kahvetta; tämä taivutus vallitsee mm. lounaismurteissa, ja samoin taipuu puolestaan esimerkiksi sana ohje. Mainitut kaksi taivutustyyppiä eivät kuitenkaan ole pysyneet täysin erillään, vaan ne ovat osaksi sekaantuneet siten, että osa taivutusmuodoista kuuluu toiseen tyyppiin, osa toiseen.

3) Eräissä hämäläis- ja satakuntalaismurteissa vallitsee asu kahvee, jonka odotuksenmukainen taivutus on kahveen : kahveeta. Tämän tyypin partitiivi on usein sekaantunut ohje-tyyppisten sanojen taivutukseen, ja partitiivissa esiintyy silloin ainakin rinnakkaismuotona tyyppi kahvetta.

4) Vielä esiintyy kaksi harvinaista murreasua, joissa on niiden esiintymismurteille tunnusomainen sananloppu, nimittäin Länsi-Uudenmaan murteissa esiintyvä kahvei ja Etelä-Pohjanmaalla tavattava kahvet (jälkimmäisen rinnalla Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sekä kahvi että kahve).

Taivutusilmiöiden kannalta näistä neljästä tyypistä ovat mielenkiintoisimpia kahve ja kahvee, joissa ilmenee samanlaista eri taivutustyyppien välistä sekaantumista kuin yleiskielen sanoissa psyyke ja filee. Sana-asun kahve taivutus voi siis olla sellainen, että lyhyt e säilyy eri muodoissa, eli kahve : kahven : kahvea. Samalla tavalla taipuvat esimerkiksi sellaiset sanat kuin nalle ja pelle. Tähän taivutustyyppiin kuuluu vähänlaisesti sanoja, ja ilmeisesti tyypin harvinaisuuden takia sanan kahve taivutus on osaksi mukautunut toiseen tyyppiin, nimittäin sellaiseen varsin yleiseen sanatyyppiin, johon kuuluvat esimerkiksi sanat ohje ja pahe; taivutus on siten tyyppiä kahve : kahveen : kahvetta. Tärkeä taivutuksen tuntomerkki tässä tyypissä on se, että useimmissa yksikkömuodoissa e esiintyy pitkänä (kahveen : kahveesta kuten ohjeen : ohjeesta); nominatiivissa ja partitiivissa e on kuitenkin lyhyt (kahve : kahvetta kuten ohje : ohjetta). Useissa murteissa näkyy sellaista kehitystä, että yleinen taivutustyyppi ohje : ohjeen : ohjetta vetää puoleensa lainasanaa kahve, jonka voisi odottaa kuuluvan taivutustyyppiin nalle : nallen : nallea.

Ruotsalaislaina kaffe on siis osaksi mukautunut taivutustyyppiin nalle : nallen : nallea. Tämä taivutustyyppi on kuitenkin melko harvinainen, ja ilmeisesti tyypin harvinaisuuden takia kaffe tai kahve on useissa murteissa siirtynyt yleisempään taivutustyyppiin ohje : ohjeen : ohjetta. Tällainen kehitys, jossa yleisempi taivutustyyppi valtaa alaa harvinaisemmalta, on kielen historiallisessa kehityksessä varsin yleinen.

Myös murretyypissä kahvee ilmenee eri taivutustyyppien välisiä vaikutuksia: varsinkin partitiivissa esiintyy odotuksenmukaisen kahveeta-asun sijasta tai sen rinnalla toiseen taivutustyyppiin, nimittäin jälleen yleiseen tyyppiin ohje : ohjetta kuuluva asu kahvetta. Tällainen taivutustyyppien välinen vaikutus selittyy siten, että useimmissa muodoissa on kummassakin tyypissä sanavartalon lopussa sijapäätteen edellä pitkä ee (esimerkiksi kahveen ja kahveesta kuten ohjeen ja ohjeesta); samantyyppisten taivutusmuotojen tuella yleisemmän taivutustyypin partitiivi ohjetta pääsee myös harvinaisempaan tyyppiin ainakin rinnakkaismuodoksi, ja tullaan asuun kahvetta. Lisäksi tämän asun suosioon voi vaikuttaa se, että läheisissä kahve-tyypin kannalla olevissa murteissa vallitsee kahvetta-partitiivi.

Jo kirjoituksen alussa viittasin siihen, että muutamissa yleiskielen uudehkoissa lainasanoissa ilmenee samankaltaisia e-loppuisten sanojen eri taivutustyyppien välisiä sekaantumia kuin murteissa esiintyy lainasanan kaffe yhteydessä. Esimerkiksi sana psyyke kuuluu siihen taivutustyyppiin, jossa on kaikkiaan varsin vähän sanoja (muita ovat mm. lainasanat nalle ja saame); tämän tyypin sanojen eri muodoissa on siis normaalisti lyhyt e sanan lopussa ennen mahdollisia pääteaineksia ja taivutus on nalle : nallen : nallea, psyyke : psyyken : psyykeä. Mutta sama ilmiö, johon tutustuimme edellä kahve-sanan taivutuksen yhteydessä, näkyy myös psyyke-sanan taivutuksessa: muutamat tällaiset e-loppuiset sanat ovat alttiita mukautumaan vanhastaan runsaasti sanoja sisältävään ohje-tyyppiin, ja etenkin ke-loppuiset lainasanat ovat alttiita tähän mukautumiseen. Mukautumispyrkimystä voimistaa ilmeisesti ratkaisevasti se, että ohje-tyyppiin kuuluu runsaasti ke-loppuisia johdoksia, esimerkiksi lomake, mureke, parveke ja seisake.

Harvinaisempaan tyyppiin kuuluva sana ajautuu yleisempään taivutustyyppiin varsinkin silloin, kun sana ei ole käyttäjälle aivan tuttu. Sen sijaan tuttuja sanoja on helpompi taivuttaa normien mukaisesti. Siten esimerkiksi psykologit taivuttavat psyyke-sanaa yleensä normien mukaan psyyken : psyykeä, mutta sellainen, jolle sana on oudohko, saattaa käyttää normaalin partitiivin psyykeä sijasta muotoa psyykettä (vrt. yleiseen tyyppiin kuuluvien ke-loppuisten sanojen partitiiveihin lomaketta, mureketta, säilykettä). Normaalisti kuitenkin muoto psyykettä on harvinainen sija abessiivi, ja muodon merkitys on ’ilman psyykeä’ (kuten lakitta on ’ilman lakkia’). Toinen esimerkki sanan tuttuuden merkityksestä on sienilajin nimitys siitake; useimmat tavalliset kielenkäyttäjät taivuttavat sanaa siitakkeen : siitaketta, mutta monet sieniasiantuntijat taivuttavat sitä siitaken : siitakea – heille on tuttu samanloppuinen matsutake, joka siitaken tavoin on take-loppuinen japanilaislaina ja jota ei juuri voisi taivuttaa muuten kuin matsutaken : matsutakea. Näyttää siltä, että erityisesti sanan ke-loppuisuus tekee lainasanat alttiiksi mukautumaan säilyke-tyyppiin, sillä sellaiset e-loppuiset sanat, jotka eivät ole ke-loppuisia, pystyvät paremmin säilyttämään normaalitaivutuksen: empireä, jadea, singleä.

Toinen lainasanatyyppi, jossa ilmenee eri taivutusten välistä sekaantumista, on perusmuodoltaan ee-loppuisten sanojen tyyppi. Siihen kuuluu esimerkiksi sana filee. Tämän sanan taivutus näyttää muuten ongelmattomalta, mutta normaalin partitiivin fileetä sijasta esiintyy usein partitiivi filettä. Kyseessä on samanlainen sekaantuminen taivutustyyppiin ohje : ohjeen : ohjetta kuin murteellisen kahvee-tyypin yhteydessä. Selitys sekaantumiseen on ilmeinen: kun useimmat taivutusmuodot (esimerkiksi fileen, fileestä ja ohjeen, ohjeesta) ovat kummassakin tyypissä siten samanlaisia, että niissä taivutuspäätteen edellä itse sanavartalon lopussa on ee-aines, niin yleisemmän taivutustyypin partitiivi ohjetta pystyy näiden yhteisten muotojen tuella vaikuttamaan toiseen taivutustyyppiin ja odotuksenmukaisen fileetä-asun sijasta päädytäänkin asuun filettä.

Perusmuodossakin pitkään ee:hen päättyvän filee-tyypin mukautumisalttiutta taivutustyyppiin ohjeen : ohjetta kuvaa sanan rele lyhyt historia suomen kielessä. Sanasta on vielä vuosina 1951–1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa esitetty kaksi hakuasua, rele ja relee. Sen sijaan 1980-luvun alussa ilmestyneissä Nykysuomen sivistyssanakirjassa ja Nykysuomen sanakirjan uudissanoja sisältävässä täydennysosassa tämä sana esiintyy pelkästään asussa rele. Samalla kun Raija Lehtinen käsittelee nalle-tyypin ongelmallisia monikon genetiivejä, hän huomauttaa Kielikellon numerossa 1/82 (Nukkejen ja nallejen asialla, ks. Lue myös), että suomen kielen lautakunta on todennut sanan taipuvan rele : releen : relettä; rele on siis aivan täysin mukautunut taivutustyyppiin ohje : ohjeen : ohjetta, kun myös perusmuoto on vakiintunut tämän taivutustyypin mukaiseen asuun rele.

Tässä kirjoituksessa olen käsitellyt eräiden e-loppuisten taivutustyyppien välistä sekaantumista. Tällainen sekaantuminen on itse asiassa kielen taivutusjärjestelmän kannalta mielenkiintoinen ilmiö, sillä sekaantumat heijastavat eri taivutustyyppien asemaa kielitajussa. Taivutusjärjestelmän selkeyden kannalta huolitellussa yleiskielessä on kuitenkin syytä noudattaa säännöllistä ja yhtenäistä taivutusta. Sana filee taipuu siten samoin kuin sana toffee, ja sana psyyke taas samoin kuin sana nalle; nämä sanat taipuvat siis seuraavasti:

filee : fileen : fileetä : fileeseen

psyyke : psyyken : psyykeä : psyykeen



Kielikello 1/1989
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Nukkejen ja nallejen asialla (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »