Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 7 (1974)

Kielilautakunnan suosituksia

Yli 300 alle 16-vuotiasta

V:n 1900 Virittäjässä on s. 134–135 nimim. E:n, myöhemmän professori E. A. Tunkelon, oikeakielisyyskirjoitus, jonka lähtökohtana on Uuden Suomettaren sitaatti ”Köörissä on tätä nykyä yli sata miestä ja verrattain hyviä ääniä”. Kirjoittaja toteaa tämmöisen nominatiiviin liittyvän yli-sanan käytön Helsingissä ”ei kovinkaan tavattomaksi”; kun murretutkimukset eivät ole sitä todenneet kansanmurteista, sanoo Tunkelo, sitä lienee pidettävä pääkaupunkilaisuutena ja kaksikielisyyden vaikuttamana. Samoin sanotaan kyökkisuomessa ”kello on yli viis”. Hän suosittelee kauniimpia ja supisuomalaisia lausemuotoja ”Kello on yli viiden” ja ”Y.L:ssä on nyt yli sadan miehen” tai ”toista sataa miestä”.

Tunkelon kirjoitus oli kenties ensimmäinen ääni, joka oli nostettu tällaista yli-sanan käyttöä vastaan. Myöhemmin asiaan palattiin Virittäjässä useaan otteeseen, aina vastustaen, ja esim. Saarimaan oikeakielisyysoppaat torjuivat sen. Kuitenkin rakenne oli sekä puheessa että kirjoituksessa yleinen. Käyttöä kuvaavat seuraavat Nykysuomen sanakirjan aineksesta kielilautakuntaa varten v. 1958 poimitut esimerkit:

1. Yli-sanaan liittyvä nominatiivi on subjektina tai päätteettömänä objektina tai objektinsukuisena määritteenä: Jos torppaan kuuluu yli viisi hehtaaria viljeltyä maata – –; Yli neljäsosa ”Valkeiden kaupunkien” runoista on kirjoitettu hiukan pinnallisen kevyellä Heine-säkeistöllä; Yli 2 minuuttia kestävät puheenvuorot on käytettävä puhujalavalta.

2. Mitan ilmauksissa, jotka liittyvät partitiivisubjektiin tai objektiin tai ovat predikatiivin luonteisia: – – paarmalintuja on ollut yli 200 lajia; Puutavaraa on viety yli 1 miljoona standarttia; Kansanrunousarkiston vuotuismenot ovat yli kaksi miljoonaa markkaa.

3. Mitan ilmauksissa, jotka liittyvät adjektiiviin tai adverbiin: hiukan yli 2 m pitkä; yli 50 vuotta sitten.

4. Liittyen yhdysadjektiiviin, jonka määriteosa on perusmuodossa oleva lukusana: yli kaksitoistatuntinen työpäivä.

5. Liittyen muussa sijassa kuin nominatiivissa olevaan sanaan: yli puolta pienempi; yli puolessa tapauksista; Häntä ei ole näkynyt yli kymmeneen vuoteen; Tämän voi sanoa yli kymmenellä eri tavalla; Luku on noussut yli kaksinkertaiseksi

6. Kellonajan ilmaisuissa, jotka muodoltaan liittyvät ryhmiin 2 ja 5: Kello on viittä yli 12; Odotimme kymmentä yli kolmeen.

Yli esiintyy kyllä tässäkin merkityksessä alkuperäiseen tapaan myös prepositiona, esim. Sokerituotannon arvo nousee yli miljardin dollarin: Harpyijan pituus on yli metrin. Kello on jo yli kolmen. Ryhmien 3–5 rakenteiden tilalla ei tavattane prepositiorakennetta.

Yli merkityksessä ’enemmän kuin’ on ilmeisesti lainaa ruotsista, ja sieltä on saatu myös näiden rakenteiden muoto; vrt. Över 300 personer vänta (r) på gatan, missä personer on subjekti ja över määrittää lukusanaa, ja Yli 300 ihmistä odottaa kadulla, sekä med över 300 personer ja yli kolmellasadalla ihmisellä. Yli on siirtynyt lukusanaa määrittäväksi adverbiksi. Paitsi ruotsin esikuvaa uuteen käytäntöön on voinut vaikuttaa vaillesanan malli: Kello on viittä vaille ~ viittä yli kolme.

Tunkelo sanoo em. kirjoituksessaan tuntevansa tämän rakenteen vain Helsingistä. Tähän ilmoitukseen ei voi panna kovin suurta painoa, sillä rakenne ei ollut silloinkaan aivan uusi: v. 1865 ilmestyneestä Ahlmanin ruotsalais-suomalaisesta sanakirjasta löydämme esimerkin ”klockan är öfver två, kello on yli t. ylitse kahden t. kaksi t. päälle kahden, kello käy kolmatta”, ja Lönnrotin sanakirjan 2. osasta, joka valmistui 1880, esimerkit hän tuli vähän yli puoliväliin matkaa ja oli vähän yli puolessavälissä matkaa. Ainakin nyt tätä rakennetta tapaa jo kansankielestäkin, esim. saatih yl kannu marjoja (Iitti); nyt ollaa yli(tte) puolvälis (Heinola).

Samaan tapaan kuin mitan ylittämistä merkitsevää yli-sanaa käytetään alle-sanaa osoittamaan vaille jäämistä. Esim.

1. Meillä on vehnällä 18 miljoonaa eekkeriä, mutta teillä alle 2 miljoonaa.

2. Ainoastaan yksi Siltasen kuudesta heitosta oli alle 50 metriä.

3. Alle 15 jalkaa pitkiä pölkkyjä.

4. Alle 15-vuotiaita koululaisia.

5. Alle 6000 markan tulot.

Kellonajan ilmauksissa alle ei esiinny, niissä käytetään sanaa vaille. Ehkä tämän käytön puuttuminen on aiheuttanut sen, että alle-sana ei puheena olevassa kehityksessä tunnu yhtä pitkälle päässeeltä kuin yli.

Kielilautakunta oli sitä mieltä, että tällainen yli- ja alle-sanojen käyttö on jo tunnustettava kieleen kuuluvaksi, vaikka se onkin vieraspohjaista ja vaikka vanhempia, suunnilleen samanmerkityksisiä ilmauksia on olemassa. Yli sata -ilmauksella on vastineita esim. toista sataa, runsaat sata, runsaasti sata, enemmän (t. isompi tms.) kuin sata, yli sadan. Näitä tietysti voi ja pitääkin käyttää, mutta silti jää ilmaukselle yli sata tehtävää. Kolme ensimmäistä vaihtoehtoa eivät merkitykseltään tarkoin vastaa yli-ilmauksia: ne viittaavat rajan läheisyyteen, kun sen sijaan yli sata käsittää kaikki sataa suuremmat luvut. Kieliopillisen käytettävyyden puolesta vain runsaasti sata ja enemmän (isompi) kuin sata täysin vastaavat yli sata -ilmausta, muita ei voi käyttää 4. ryhmän tehtävissä (runsaasti satakiloinen; mainittakoon myös, että esim, ilmaus sataa hehtaaria isompi on ainakin teoriassa kaksimielinen: sataa hehtaaria voi ilmaista paitsi rajaa myös erotusta). Useille yleiskielen puhujille ovat toista sataa -ilmauksen taivutusmuodot (toistasadan jne.) – jotka vastaavat 5. ryhmän esittämää käyttää – hyvin vieraita. Yli sadan sopii erinomaisesti 2. ryhmään (Miehiä oli yli sadan), mutta kun se esiintyy 1. ryhmän tehtävissä, tuntuu normaalin subjekti- tai objektisanan puute milloin enemmän, milloin vähemmän häiritsevältä, esim .– – tartunnasta on kulunut yli 20 vuoden. – Samat huomautukset koskevat suurin piirtein ilmausta alle sata, vaikka kuten sanottu sen asema tuntuu vähemmän vakiintuneelta. Synonyymisia ilmauksia ovat esim. vajaat sata, liki, lähes, melkein sata, vähemmän (t. pienempi tms.) kuin sata, (hiukan tms.) vaille sata, alle sadan.

Yli- ja alle -rakenteiden ja kulloinkin mahdollisten muiden ilmausten välinen valinta on tyylikysymys. Voidaan esim. panna merkille, että Kello on yli kolme on jonkin verran puhekielenomaisempi kuin minuuttimäärällä tarkennettu ilmaus Kello on neljännestä yli kolme. Samoin on alle 2. ryhmän käytössä (arvo on alle 50 markkaa) huolellisessa kielessä asetettava rakenteen Arvo on alle 50 markan jälkeen. Mutta esimerkiksi Yli kaksi minuuttia kestävät puheenvuorot on täysin asiallinen ilmaus. – Vastaava päälle-sanan käyttö kuuluu puhekieleen ja kansanomaiseen tyyliin.

Kielilautakunta tähdentää kuitenkin, että yhä edelleen on usein asetettava etusijaan sellainen ilmaus kuin toista sataa, enemmän kuin sata.




Kielikello 7 (1974)
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »