Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1997

Risto K. Lindholm ja Sari Maamies

Lukijoilta

Toistiaat

Silloin tällöin osuu kaunokirjallisista teksteistä silmiin sana, joka tarkoittaa jotakin ikää 11:n ja 19:n välillä. Esimerkiksi sana yksitoistavuotias tai kuusitoistavuotias on korvattu sanoilla yksitoistias tai kuusitoistias.

Pääasiassa olen tavannut tällaista käyttöä eräiden kääntäjien teksteissä ja vain pari kertaa suomalaisen kirjailijan tekstissä. Puhekielessä en ole koskaan kuullut käytettävän toistias-ilmaisua.

Onko kyseessä poikkeuksellinen harvinaisuus ja vain joidenkin sanankäyttäjien tyyliseikka?

Risto K. Lindholm


Nykysuomen sanakirjan mukaan harvinaisen sanan toistias merkitys on ’toisella ikäkymmenellä oleva, teini-ikäinen’. Tavallisesti sanaa käytetään yhdyssanan jälkiosana, esimerkiksi yksitoistias, yhdeksäntoistias. Toistias ei ole tavallinen yleiskielen sana, vaan selvästi tyyliväritteinen. Siksi se esiintyykin vain lähinnä kaunokirjallisessa tekstissä, jossa tavoitellaan vanhahtavaa tai ylätyylistä sävyä.

Toistias-sanassa on johdin -ias, jonka avulla muodostetaan tavallisesti ele-frekventatiivijohtimen sisältävistä verbeistä substantiiveja: puhelias (< puhelen), säästeliäs (< säästelen), tuottelias, utelias, yritteliäs.

Näissä johdoksissa oleva l kuuluu siis verbin vartaloon. Joissain tapauksissa verbin vartalon ja johtimen välinen raja on hämärtynyt, ja l on hahmotettu johtimeen kuuluvaksi. Näin on saatu johdin -lias, jonka avulla muodostetaan substantiiveista adjektiiveja, esimerkiksi armelias (vrt. armo), avulias (vrt. apu), kivulias, toimelias, työteliäs, unelias, vaitelias.

Nominista (substantiivista, pronominista, adjektiivista) johdettuja ias-johtimellisia sanoja on hyvin vähän. Tuttuja ovat esimerkiksi vuotias ja valtias. Tähän joukkoon kuuluu myös toistias, jonka taustalla on pronomini toinen. Pronominiin moni pohjautuu puolestaan monias (’muutama, jokunen’), josta Suomen kielen perussanakirjassa on esimerkki ”Kului moniaita päiviä”. Etenkin kaunokirjallisuudessa voi törmätä monias-sanan adessiiviin moniaalla (’monin paikoin’), esimerkiksi ”Maa oli moniaalla jo paljas”. Harvinainen on mm. muoto talvias (kaksitalvias hevonen).

Sari Maamies


Kielikello 2/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »