Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 9 (1977)

Jaakko Sivula

Erisnimestä yleisnimeksi

1. Erisnimien pyrkiessä muuntumaan yleisnimiksi oikeinkirjoituksessa syntyy häiriötilanne. Ilmenee seuraavanlaista horjuntaa:

– Käytetään isoa tai pientä alkukirjainta: Bourgogne-viini tai bourgogneviini, Kerberos tai kerberos.

– Vierasperäiset erisnimet omaksutaan yleisnimiksi sellaisenaan (esim. chartreuse, diesel, yorkshiresika) tai ne mukautetaan suomen äännejärjestelmään (esim. konjakki, srapnelli, teryleeni).

– Yhdyssanoissa määriteosan sijana on milloin nominatiivi (esim. bostonkakku, leghornkana, olympiakisat, wankelmoottori), milloin genetiivi (esim. arabianhevonen, jenanlasi, karjalanpaisti, martinhanhi, kriminnahka, paavalinkukka).

– Yhdysmerkkiä näkee käytettävän tarpeettomasti, esim. calmette-rokotus, rabitz-rakenne, rosé-viini, kun pitäisi kirjoittaa calmetterokotus, rabitzrakenne, roséviini.

2. Raja erisnimen ja yleisnimen välillä on liukuva. Erisnimeä voidaan käyttää yleisnimen tapaan: puhutaan tarzaneista, buffalobilleistä, mateista ja maijoista, migeistä tai volvoista. Näin halutaan tähdentää jotakin tyypillistä, yleispätevää, minkä kuulija tajuaa nimeen liittyvän.

Yleisnimiksi ovat muuttuneet monet vierasperäiset nimet, esim. useiden keksijöiden sukunimet: celsius, chateaubriand, diesel, gallup, nelson ja stroganov; brovninki, lindeeni (painiote), samppanja. Kotoisestakin nimistöstämme useat etunimet ovat joutuneet yleisluonteiseen käyttöön: hessu, martta, pelle, uuno, vihtori; helppoheikki, lappuliisa, ovimikko, mustamaija, sarvijaakko.

3. Henkilön- ja paikannimien lisäksi isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä ovat myös esim. tavaramerkeiksi rekisteröidyt kauppanimet: Karhu, Datsun, Singer, Turo, Omo, Linna, Pepsodent, Sisu, Pirkka, Coca-Cola, Erikoismokka, Viri.

Kauppanimestä kehittyy helposti yleisnimi, mistä ovat tunnettuja esimerkkejä aspiriini¹, teryleeni ja heteka. Erisnimen ja yleisnimen rajamailla ovat sellaiset tuttavalliset väännökset kuin foordi (Ford), jeeppi (Jeep), volkkari (Volkswagen), mosse (Moskvitš), sitikka (Citroën) ja katerpillari (Caterpillar). Ne sopii kirjoittaa pienellä alkukirjaimella.

4. Läheskään aina emme tiedosta, että esim. jonkin vierassanan takana on erisnimi. Kauppanimien osalta tämä selittyy nimikkeiden lukuisuudesta ja kai myös niiden tahallisesta yleistämisestä. Vanhahkoja yleisnimiä ovat esim. bikinit (< Bikinin atolli), marsipaani (< Marci panis, "Markuksen leipä"), nagan (< Nagant, belgialainen tehtailija), pilsneri (< Pilsen, kaupunki Tšekkoslovakiassa), siluetti (< de Silhouette, Ranskan rahaministeri 1700-luvulla), srapnelli (< Shrapnel, englantilainen kenraali), tupakka (< Tabago), ulsteri (< Ulster, maakunta Irlannissa) ja vichy (< Vichy, kylpyläkaupunki Ranskassa).

Toisaalta taas monien ns. sivistyssanojen kirjoitustapa (iso tai pieni alkukirjain) horjuu, vaikka ne edelleen tajutaan erisnimiksi. Pieni alkukirjain on kuitenkin paikallaan, kun nimeä käytetään yleisluonteisesti, kuvallisessa merkityksessä. Esimerkkejä Nykysuomen sivistyssanakirjasta: Adonis tai adonis, Ave Maria tai avemaria, Don Juan tai donjuan, Eeden tai eeden, Efialtes tai efialtes, Eldorado tai eldorado, Elysium tai elysium, Juudas tai juudas, Kerberos tai kerberos, Kroisos tai kroisos. Norjalainen V. Quisling jätti toisen maailmansodan aikana nimensä (myös pienialkukirjaimisen) historiaan: quislingit-nimitystä käytettiin vihollisen (varsinkin Saksan) palvelukseen tai sen kanssa yhteistoimintaan antautuneista.

5. Yleisnimiä ovat kaikki erisnimien johdokset. Paikannimikantaisia: saksalainen, espoolainen, petäjävetinen, venäläisyys, turkulaisittain, amerikkalaistua. Henkilönnimistä johdettuja: alkiolainen, dionyysinen, freudilainen, einoleinomainen, kivimäinen, lamarckismi, malthusilaisuus tai malthusianismi, marxilaisuus tai marxismi, narsismi, platoninen, saintsimonismi, stahanovilainen, viktoriaani. Harvinaisia ovat henkilönnimistä johdetut verbit, esim. dieselöidä, kalmetoida, kuhnia (vrt. kuhneamme), morsettaa, pelleillä.

Todettakoon lisäksi, että pienellä alkukirjaimella ja ilman yhdysmerkkiä kirjoitetaan afro-, anglo-, eur(o)-alkuiset ja muut näihin verrattavat yhdyssanat, esim. afroaasialainen, angloamerikkalainen, austromelanesialainen, baltoslaavilainen, euraasialainen, malaijopolynesialainen, eurokommunismi, serbokroaatti.

6. Ehkä hankalin ryhmä erisnimien ja yleisnimien rajamailla ovat yhdyssanat. Kielessä on runsaasti yhdyssanoja tai sanaliittoja, joiden alkuosana on erisnimi: Lockheed-raportti, Watergate-skandaali, Maj Lind -kilpailu, Tandem-väittely, Mannerheim-kirja, Kostamus-hanke, Serla-talouspyyhe, Milda-margariini, mutta toisaalta Mannerheimin tutkija, Geneven kokous, Amerikan talous, Matin päivä (kansanomaisena merkkipäivänä matinpäivä).

Erisnimitapausten rinnalla on runsaasti yhdyssanoja, jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Kirjoitetaan kyllä Saksan taide ja Italian viinit mutta saksanpolkka ja italiansalaatti; samoin aataminomena, annansilmä jne. Yhdyssanat ovat vakiintuneita termejä, joissa alkuosaa ei enää käsitetä erisnimeksi. Tällaista termistymistä ilmenee nimenomaan erikoisalojen kielenkäytössä.

Seuraavassa esimerkkejä eri alojen termeistä, joiden alkuosana on erisnimi. Nominatiivialkuisia: celsiusaste, dieselmoottori, geigerlaskuri, morseaakkoset; calmetterokotus, röntgensäde; bostonkakku; bordeauxviini, malagaviini, vichyvesi; douglaskuusi, kiinapuu; ayrshirelehmä, leghornkana, orlovhevonen. Genetiivialkuisia: amerikansilava, berliininmakkara, italiansalaatti, ranskanleipä, sveitsinjuusto, wieninleipä; reininviini; kiinanruusu, lapinvuokko, turkinpippuri; arabianhevonen, bernhardinkoira, irlanninlammas, karjalankarhukoira, lapinharakka, malaijinkarhu, siaminkissa, suomenkarja.

Vaikka nimenomaan eläinten nimistössä genetiivialkuiset yhdyssanat ovat viime aikoina yhä yleistyneet, kovin pitkiä yhdyssanoja ei sentään muodosteta. Turvaudutaan sanaliittoihin: Walesin springerspanieli, Länsi-Götanmaan pystykorva, Tanskan maatiaisjalostesika. Kasvien nimistössä on enemmän horjuvuutta, esim. euroopanlehtikuusi tai Euroopan lehtikuusi.

Yleispätevää sääntöä siitä, milloin yhdyssanan määriteosana oleva erisnimi on nominatiivissa, milloin genetiivissä, ei voi antaa. Useimmiten paikannimet ovat kuitenkin genetiivissä (ranskanleipä, italiansalaatti, turkinpippuri, pariisinpunainen), henkilönnimet nominatiivissa (dieselmoottori, calmetterokotus, mauserpistooli, orlovhevonen). Poikkeuksia on molempiin suuntiin. Silloin kun paikannimeä yksinäänkin käytetään yleisnimeksi muuttuneena, se on myös yhdyssanan alkuosana nominatiivissa, ayrshire = ayrshirelehmä, buhara = buharamatto, roquefort = roquefortjuusto, madeira = madeiraviini, vichy = vichyvesi.

7. Seuraava aakkosellinen luettelo sisältää yhdyssanoja, joiden alkuosana on erisnimi. Osa sanoista kuuluu tavalliseen kielenkäyttöön, osa on erikoisalojen termejä. Luetteloa laadittaessa ei ole pyritty täydellisyyteen, pikemminkin vain esittämään näytteitä ja malleja.

aaroninparta
aataminaikainen
aataminomena
aataminpuku
afgaaninvinttikoira
afroaasialainen
airedalenterrieri
alankomaidenlehmä
akilleenjänne, akillesjänne
akilleenkantapää
amatsoninlilja
amerikanpolkka
amerikansilava
amerikantorakka
angelinrotu
angloamerikkalainen
angloarabialainen
angora(kaniini)
apolloperho
arabianhevonen
auerlamppu
australianterrieri
austromelanesialainen
ayrshire(lehmä)

balkaninmakkara
belgianhevonen
belutši(matto)
bengalinhamppu
berliininmakkara
bermudakuunari
bermudasortsit
bernhardinkoira
biedermeier(tyyli)
bismarckinruskea
bostonkakku
bordeaux(viini)
bourgogne(viini)
bretagnenhevonen
bristolinkartonki
bristolinsininen
britanniametalli
brysselinkaali
brysselinmatto
buhara(matto)
bunsenlamppu

calmetterokotus
camembert(juusto)
cayennenpippuri
celsiusaste
cheviotlammas
chippendale(kalusto)
chilensalpietari

dalmatiankoira
diesel(auto, -öljy ym.)
douglaskuusi

eden(hattu)
emmental(juusto)
emsinsuola
englanninsetteri
englannintorvi
englanninvinttikoira
erlenmeyerpullo
espanjankärpänen
espanjantauti
euroopanmajava

finlandiatopaasi(minkki)
finsenlamppu

gallup(kysely)
geigerlaskuri
geisslerputki
glaubersuola
gotlanninponi
graham(leipä)
grönlanninvalas

hampurinpihvi
hardangerkirjonta
harzinjuusto
havaijinkitara
havanna(sikari)
herkulesmuurahainen
himalajankarhu
holsteininhevonen

intianleijona
irlanninlammas
isabellankeltainen
isfahan(matto)
islanninjäkälä
islanninponi
italiansalaatti
italianvinttikoira

jaakopinpaini
japaninlakka
japaninsetri
jenanlasi
jersey(puku)
jersey(rotu)
jobinposti
jordanmylly
jussinpaita
jussinparta
juutinhevonen
jämtlanninpystykorva

kaininmerkki
kamrikkijyrä
kanadanhirvi
kanadanpalsami
kanarialintu
kanarianheinä
karakul(lammas)
karjalankarhukoira
karjalanpaisti
karjalanpiirakka
karlsbadinvesi
kerrynkarja
kešan(matto)
kiina-alkaloidi
kiinankreppi
kiinankuori
kiinanpalatsikoira
kiinanruusu
kiinapuu
koloradonkuoriainen
kotkafosfaatti
krakovanmakkara
kriminnahka
kuhneamme

lapinharakka
lapinjuusto
lapinpuukko
lapinpöllö
lapinvuokko
laukonpeura
leghorn(kana)
leicesterlammas
leopoldinkukka
lontoonkartonki

maarianheinä
maariankämmekkä
macphersonakselisto
madeira(viini)
madeirakirjonta
madeiransipuli
malaijinkarhu
malaijopolynesialainen
malediivienpähkinä
maltankoira
maltanristi
manchester(sametti)
manchesterinruskea
martinhanhi
mauritiushamppu
mauser(pistooli)
mooseksenusko
morseaakkoset
mosel(viini)

napolinkeltainen
norjansalpietari
norlanninpystykorva
nürnberginpunainen

oidipuskompleksi
oldenburginhevonen
olympia(kisat)
orffsoitin

paavalinkukka
panamahattu
pariisinpunainen
persiankissa
persiansininen
perunpalsami
pietarinpenninki
pietaryrtti
pohjanlepakko
pohjoisruotsinhevonen
portlandsementti
preussinsininen

ranskanleipä
ranskantauti
raumanpitsi
reininviini
richelieukirjonta
riikapalsami
roquefort(juusto)
rottweilinkoira
ruotsinnupokarja
ruotsinvirsta
röntgen(hoito, -säde ym.)

saksanhirvi
saksanpolkka
saksanpähkinä
saruk(matto)
savoijinkaali
schillerkaulus
senegalinleijona
shetlanninponi
siaminkissa
siperiankuusi
siperianlukko
skotlanninpaimenkoira
skyenterrieri
suomenhevonen
suomenkarja
suomenpystykorva
suomenruotsalainen
sveitsinjuusto

tahitinpähkinä
tanskandogi
teddykarhu
thomasfosfaatti
tilsit(juusto)
tizianinpunainen
tuomaskuona
turkinpippuri
turkinpunainen
turkinpyy

unkarinsyreeni
uralaltailainen

walesingorgi
walesinponi
venetsianpitsi
venäjänjuuri
venäjänlehti
veronankeltainen
vichy(vesi)
wienerleipä, wieninleipä
wienervalssi
wieninleike
viktoriankiisseli
viktoriansininen
wilton(matto)
winchester(kivääri)
windsor(tuoli)
volgansieni
väinönputki

yalelukko
yorkshirenterrieri
yorkshire(sika)

Luettelossa on jonkin verran sellaisia yhdyssanoja, joiden määriteosa saatetaan kirjoittaa myös isolla alkukirjaimella. Nominatiivialkuiset yhdyssanat saavat tällöin yhdysmerkin: McPherson-akselisto, Camembert-juusto. Genetiivialkuisista tulee sanaliittoja: Malediivien pähkinä, Rauman pitsi. Jos kyseessä on vakiintunut termi, on syytä suosia pienialkukirjaimisia yhdyssanoja.

¹ Huom. Oikaisu Kielikellossa 10 (1977), ks. Lue myös.




Kielikello 9 (1977)
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Oikaisu (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »