Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 8 (1976)

Aino Sinisalo

Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet

YK:n aloitteesta 1967 Genevessä järjestetty kansainvälinen paikannimien normaalistamista koskeva konferenssi vahvisti yleisperiaatteen, jonka mukaan paikannimiä käytetään yleensä siinä asussa, missä ne asianomaisessa maassa ovat käytössä. Jos kielessä kuitenkin on jollakin paikalla jo vakiintunut kansallinen nimiasu, niin silloin käytetään sitä: suomeksi esim. Lontoo (ei London), Lyypekki (ei Lübeck), Moskova (ei Moskva).

Ruijan (norj. Finnmarken) paikannimistä ovat monet suomalaisnimet olleet vanhastaan tunnettuja. Nykyisin Ruijan alueen paikannimissä on melkoista kirjavuutta. Yhtenä hankaluutena on se, että vanha suomalainen nimi ja norjalainen nimi eivät tunnu aina tarkoittavan täysin samaa aluetta. Suomenkielisessä tekstissä olisi syytä käyttää tunnetuimpien suomalaiskeskusten vanhoja nimiä. Seuraavassa muutamia Ruijan suomalaisnimiä ja sulkeissa norjalaisten käyttämä nimi.

Alattio (Alta), joennimi Alattionjoki
Etelä-Varanki (Sør-Varanger), Pohjois-Varanki (Nord-Varanger), huom. myös nimet Varanginvuono, Varangin niemimaa
Jyykeä (Lyngen)
Jyykeänvuono (Lyngenfjord)
Kaarasjoki (Karasjok)
Kaivuono (Kåfjord)
Koutokeino (Kautokeino)
Lemmijoki (Lakselven)
Markkīna (Skibotn)
Moskivuono (Ullsfjord)
Naavuono (Kvænangen)
Näätämö (Neiden), huom. myös nimet Näätämöjoki, Näätämönvuono
Pulmankī (Polmak)
Raisi (Nordreisa)
Talmulahti (Talvik)
Teno (Tana)
Uuniemi (Nesseby)
Vesisaari (Vadsø)
Vuoreija (Vardø)

Muualla Norjassa Ruijan ulkopuolella suomalaisasuisia nimiä on vähän, esim. Tromssa, norj. Tromsø (kaup.) ja Troms fylke (lääni).

Länsipohjan (ruots. Västerbotten ja Norrbotten, maakunta jaettu 1810) alueen nimet ovat helpompikäyttöisiä kuin Ruijan paikannimet, sillä esim. useilla kylillä on pelkästään suomenkielinen nimi. Pitäjien nimissä sen sijaan on rinnakkaismuotona ruotsinkielinen käännös tai mukaelma. Poikkeuksena on pitäjännimi Pajala, josta tavataan vain tämä asu. Toisin kuin Ruijassa Länsipohjassa suomenkielisen ja ruotsinkielisen nimen tarkoittamat alueet vastaavat täsmällisesti toisiaan. Länsipohjan suomalaispitäjiä ja muita suomalaisasutuksen tuntumassa olevia paikkoja ovat seuraavat (sulkeissa ruotsinkielinen nimi):

Alakainuu (Nederkalix)
Alatornio (Nedertorneå)
Haaparanta (Haparanda)
Hietaniemi (Hedenäset)
Jällivaara (Gällivare)
Kaaresuvanto (Karesuando)
Kainuu (Kalix) taajama Ruotsissa, seudun asukkaiden käyttämä joennimi Kainuunväylä (ruots. Kalix älv)
Karunki (Karungi)
Kiiruna (Kiruna)
Korpilompolo (Korpilombolo)
Muonionalusta (Muodoslompolo)
Täräntö (Tärendö)
Vittanki (Vittangi)
Ylikainuu (Överkalix)
Ylitornio (Övertorneå)

Ruotsin suomalaisia sovinnaisnimiä ovat esim. Luulaja (Luleå), Luulajanjoki (Luleälv), Piitime (Piteå), Uumaja (Umeå) ja tietysti itse Tukholma (Stockholm). Monista Ruotsin maakunnista ja saarista on totuttu käyttämään suomalaisia sovinnaisnimiä. Esim. Taalainmaa (Dalarna), Gotlanti (Gotland), Uplanti (Uppland), Vermlanti (Värmland), Länsi-Götanmaa (Västergötland), Itä-Götanmaa (Östergötland), Öölahti (Öland).




Kielikello 8 (1976)
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »