Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1997

Ruokasanasto: siitake – zucchini

siitake (taivutus: 1. siitakkeen, siitaketta, siitakkeeseen, siitakkeita jne. 2. siitaken, siitakea, siitakeen, siitakeja jne.) japanilainen helttasieni, jota viljellään ruokasienenä.
siivu viipale. – Sana on tyylisävyltään arkinen.
sikuri 1. (Cichorium) tav. siniteriöisiä mykerökukkaiskasveja, joista useita viljellään salaatti- tm. hyötykasvina; ks. endiivi, kähäräendiivi, siloendiivi, punasikuri ja salaattisikuri. 2. juurisikurin (Cichorium intybus var. sativum) kuivatusta ja paahdetusta juuresta pula-aikana valmistettu kahvin lisäke tai korvike.
sikurisalaatti paremmin: salaattisikuri.
silavoida höystää silavalla pistelemällä lihaan silavasuikaleita tai peittämällä liha tms. ohuilla silavaviipaleilla. Silavoidut lihakääryleet.
sillisalaatti salaatteja, joissa on ainesosana silli; us. = rosolli.
siloendiivi (Cichorium endivia var. latifolium) salaattikasvina käytettävä endiivi, jolla on sileäreunaiset lehdet.
silpoherne eräs tarhahernetyyppi; sen pyöreähkö siemen (käytetään mm. kuivattuina ruokaherneinä hernekeittoon yms.).
silpoydinherne eräs tarhahernetyyppi; sen kulmikas siemen (korjataan kirkkaanvihreinä ja makeina mm. pakasteteollisuuden raaka-aineeksi).
sinappikaali (Eruca sativa) kaalikasvi, jonka kirpeähkön makuisia lehtiä käytetään mausteena ja salaattina.
sinihomejuusto homejuusto, jossa on sinertäviä homelaikkuja. – Sinihomejuustoja ovat mm. italialainen gorgonzola, ranskalainen roquefort ja englantilainen stilton.
sinileimainen emmentaali ks. emmentaali.
sinimailanen (Medicaco sativa) eräs hernekasvi, jonka pieniä siemeniä idätetään tuoreravinnoksi, alfalfa.
sipsi Sipsit perunalastut, chips; vrt. naksu.
sipuli 1. kasvitieteessä: maaverso, jonka vararavintoa sisältävät turpeat lehdet tai lehtikannat ympäröivät kerroksina kukkasilmua. 2. laukkojen sukuun (Allium) kuuluvia viljelykasveja; näiden maaversot tai varret tai lehdet ravintona tai mausteena; us. vars. ruokasipulista. Ruokasipuli eli kepasipuli. Puna-, purjo-, hillo-, ruohosipuli.
sipulipihvi pihvi, jonka päällä on ruskistettua sipulia.
sitko kimmoisa valkuaisaineverkosto, joka syntyy sitkoaineesta ja nesteestä (vehnäjauho)taikinaan sitä vaivattaessa ja joka mahdollistaa nousemisen ja leivonnaisen rakenteen muotoutumisen paistettaessa. Taikinan sitko.
sitkoaine (vehnän) jyvän ytimen valkuaisaine, gluteeni.
sitronaatti = sukaatti.
skonssi = teeleipä.
slivovits (taivutus: slivovitsia, slivovitsilla jne.) luumuviina.
smetana kiinteä, runsasrasvainen, hapan kerma, vuolukerma, hapankerma.
snacksit [snäks-] (taivutus: snackseja, snackseissa jne.) pikkupurtavat, pikkusuolaiset, ”naksut”.
soft ice [-ais] (taivutus: soft icen, soft icea, soft iceen jne.) = pehmojäätelö.
soijajuusto soijapavuista tehty juustomainen valmiste, tofu.
soijapapu (Glycine max) Kiinasta peräisin oleva, ravinto- ja öljykasvina viljeltävä hernekasvi; sen runsaasti valkuaisaineita sisältävä siemen.
sokeriherne eräs tarhahernetyyppi, jonka tav. litteinä korjattavat, makeat, kalvottomat palot (siemenineen) ovat syötäviä.
sokerikuorrute = sokerivesikuorrute.
sokerisuolata Sokerisuolattu sokeria ja suolaa käyttäen säilötty ja maustettu. Sokerisuolattua silliä, lohta. Sokerisuolattuja kurkkuviipaleita etikkaliemessä.
sokerivesikuorrute tomusokerista ja vedestä tehty kovettuva leivonnaisten kuorrute, sokerikuorrute. Berliininmunkin sokerivesikuorrute.
soosi kastike. – Sana on tyylisävyltään arkinen.
sorbetti (taivutus: sorbettia, sorbetissa jne.) mehujäätelö; jäinen viinijuoma.
sormiporkkana = pikkuporkkana.
sose marjoista, hedelmistä, juureksista tms. pehmeistä tai pehmitetyistä ruoka-aineista survomalla tai muuten hienontamalla valmistettu tasakoosteinen massa. Mustikkasose, tomaattisose, perunasose. Pakastettu tuoresose. Survoa marjat soseeksi.
soseuttaa tehdä soseeksi. Soseuttaa marjat. Soseuttaa keitetyt kasvikset.
soteerata (ransk. sauter) ammattikielessä: ruskistaa pannussa kuumassa rasvassa nopeasti (pannua ravistellen tai palasia käännellen).
sous-vide-kypsennys [suvid-] tyhjiökypsennys.
spagetti pitkä, ohut, puikkomainen makaroni. Spagettia ja jauhelihakastiketta.
spagettikurpitsa (kesä)kurpitsa, jonka hedelmäliha muuttuu kypsennettäessä spagettimaiseksi.
stilton, stiltoninjuusto, stiltonjuusto englantilainen rasvainen sinihomejuusto. – Juusto on saanut nimensä Stiltonin kaupungin mukaan.
stroganov [tav. stroganof] 1. ruskistettuja naudanlihakuutioita haudutettuna kastikkeessa, joka on höystetty suolakurkulla, stroganovinpihvi. 2. laajemmin. Makkarastroganov, nakkistroganov.
stroganovinpihvi = stroganov.
struudeli ohueksi kaulitusta taikinasta tehty, rullaksi kääritty leivonnainen, jossa on hedelmä-, manteli-, rusina- tms. täyte. Omenastruudeli.
strösseli leivonnaisten, jälkiruokien ym. koristeena käytettäviä pieniä, värillisiä sokeripuikkoja. Suklaaströsseli.
suflee = kohokas.
suippokaali suippokärkinen keräkaali.
sukaatti sukaattisitruunan sokeroitu ja kuivattu kuori, jota käytetään vars. leivonnaisten koristeena ja mausteena, sitronaatti.
sukijaki eräs lihansuikaleista ja kasviksista valmistettu japanilainen ruoka.
sulatejuusto edamista, emmentaalista tai muista juustolajeista jauhamalla ja sulattamalla valmistettu pehmeähkö, tasakoosteinen juusto.
sultsina eräänlainen piirakka, jonka ohut, paistettu kuori täytetään (kuumalla) puurolla ja taitellaan syötäväksi.
suolatikku pikkupurtavana syötäviä suolaisia, tikkumaisia, rapeita leivonnaisia.
surve (myös survos) vars. ruoka-aineesta survomalla tehty massa. Lanttusurve, puolukkasurve.
survos = surve.
sushi [suši] = suši.
suši (myös sushi) raa’asta kalasta ja riisistä valmistettu japanilainen ruokalaji. – Suositetaan ensisijaisesti suomen kielen oikeinkirjoituksen mukaista suhu-s:llistä kirjoitusasua.
suurimo, suurimot varsinkin elintarviketeollisuuden terminä = ryyni.
suurus 1. (myös suuruste) suurustamiseen käytettävä aine. Perunajauhosuurus. Kerma, keltuainen suuruksena. 2. arkisessa kielenkäytössä yleensä ruoasta. En syönyt suuruksen murua koko päivänä.
suurustaa sakeuttaa nestemäinen ruoka vehnä-, peruna- tms. jauholla, kermalla tms. Vehnäjauhoilla suurustettu kastike. Suurustetut ja suurustamattomat keitot.
suuruste = suurus.
suxu paremmin: kajottikurpitsa.
sveitsinjuusto = emmentaljuusto.
sveitsinleike juusto- ja kinkkutäytteinen leivitetty leike.
syltty liha- tms. hakkeluksesta hyydyttämällä tai (kylki)lihasta keittämällä valmistettuja erilaisia leikkeleruokia. Painosyltty, kääresyltty.
säilyke ilmatiiviisti metalli- tai lasitölkkiin säilötty elintarvike. – Ks. myös puolisäilyke, täyssäilyke.
sämpylä tav. kerralla syötävä pieni, paksuhko leipä. Grahamsämpylä. Juustosämpylä, makkarasämpylä tav. halkaistu sämpylä, jonka välissä on juusto- tai makkaraviipale.

T

tabasko eräs voimakas maustekastike.
tabaskopippuri ks. paprika 3.
tabletti = katealunen.
taco [tako] useimmiten pikkulämpimänä tms. syötävä, ohut, taitettu maissileipä voimakkaasti maustettuine liha-, kasvis- tms. täytteineen.
tagliatelle [taljatelle] (taivutus: tagliatellen, tagliatellea, tagliatelleen jne.) = nauhamakaroni.
tahkojuusto vars. emmentaljuustosta.
tahna notkea, kiinteähkö massa, seos, pasta. Juustotahna, mätitahna.
taikinoida päällystää kypsennettävä ruoka-aine taikinalla. Taikinoitu kinkku. Taikinoidut omenat.
taitepapu eräs tarhapaputyyppi, jolla on pyöreät, kapeat ja käyrät palot.
taittoherne eräs tarhahernetyyppi, jolla on kalvottomat palot ja pyöreät siemenet.
taittoydinherne eräs tarhahernetyyppi, jolla on kalvottomat, mureat, pulleat palot ja kulmikkaat siemenet.
take away -annos paremmin: noutoannos.
take away -ravintola paremmin: noutoravintola.
talkkuna 1. talkkunajauhoista piimään tai viiliin sekoittamalla tai veteen keittämällä valmistettu kansanomainen ruoka. 2. talkkunajauho.
talkkunajauho, talkkunajauhot keitetyistä ja kuivatuista viljanjyvistä (ja herneistä) tehty jauho.
talonviini ravintolan viinilistalla tav. tuotenimettömänä tarjolla oleva edullinen viini.
talvikaali talvella korjattava, kiinteäkeräinen valkokaali.
talvisipuli = pillisipuli.
tammenlehtisalaatti lehtisalaatti, jonka pyöreäliuskainen lehti muistuttaa tammenlehteä.
tapas (esp. tapa, monikko tapas) Tapakset espanjalaisessa ruokakulttuurissa: drinkkien seuraksi tai ateriaksi tarjottavia pikkusuolaisia.
tarhaherne valkokukkainen, viljeltävä herne.
tarhapapu (Phaseolus vulgaris) vihanneskasvina yleinen, useina muotoina viljeltävä papu, jonka kalvottomia palkoja ja runsasvalkuaisisia siemeniä käytetään ravinnoksi. Tarhapavun muunnoksia ovat pystyvartinen pensaspapu ja rentovartinen salkopapu. –Ks. myös leikkopapu, pensaspapu, salkopapu, taitepapu, vahapapu.
tartarikastike (myös tartarkastike) hienonnetulla sipulilla, kurkulla tms. höystetty (kalaruokien) majoneesikastike.
tartaripihvi (myös tartarpihvi) hakatusta tai jauhetusta lihasta muotoiltu, raa’alla keltuaisella, hienonnetulla sipulilla yms. höystetty, raakana syötävä pihvi, raakapihvi.
tartarkastike = tartarikastike.
tartarpihvi = tartaripihvi.
tarteletti (taivutus: tartelettia, tarteletissa jne.) pienessä vuoassa kypsennettävä leivonnainen, joka täytetään muhennoksella, hyytelöllä tms.
taskuleipä reunasta taskumaiseksi leikattava täytettävä, pieni, litteä leipä.
teeleipä tav. leivinjauheella kohotettu nopeatekoinen, matalahko, pyöreä leipä, skonssi.
temperoida saattaa viini tm. (alkoholi)juoma nautittavaksi sopivaan lämpötilaan. Temperoida punaviini.
tequila [tekila tai tekii´la] erään agaavekasvin mehusta tehty meksikolainen viina.
ternijuusto ternimaidosta valmistettava uunijuusto.
ternimaito heti poikimisen jälkeen erittyvä, runsaasti valkuaista ja vasta-aineita sisältävä maito.
terriini (taivutus: terriiniä, terriinissä jne.) 1. vuoassa vesihauteessa kypsennetty mureke. 2. liemimalja.
terttutomaatti tomaatti, jota myydään muutaman hedelmän terttuina.
terveysvaikutteinen elintarvike (engl. functional food) ks. s. 16.
texmexruoka [teksmeks-] Texasin ja Meksikon ruoanlaiton perinteitä noudattaen tehty vahvamausteinen (lihaa, papuja ym. sisältävä) ruoka.
tiikerikakku vaaleaa ja (kaakaolla värjättyä) ruskeaa taikinaa sekoittamalla tehty, poikkileikkauspinnaltaan juovikas kuivakakku.
tilsit, tilsitinjuusto, tilsitjuusto eräs voimakkaan makuinen, rasvainen, murukoloinen juusto. – Juusto on saanut nimensä Saksan (Itä-Preussin) Tilsitin kaupungin mukaan.
timbaali korkeareunaisessa vuoassa (vesihauteessa) kypsennetty mureke.
tiramisu kaakaopäällysteinen (jälkiruoka)kakku, jossa on keksi- tai sokerikakkupohja ja mascarpone- tm. tuorejuustotäyte.
tiristää 1. keittää rasvassa, friteerata, uppopaistaa. Tiristää lihaa, kalaa, juustoa.
2. vars. kansankielessä: paistaa pannussa (us. ruoka-aineen omassa rasvassa ruskistaen). Tiristettyä siansivua.
tiskata pestä ruokailuvälineitä. – Sanaa ei enää pidetä tyylisävyltään arkisena.
tiski 1. kaupan myyntipöytä. Lihatiski. 2. pestävät ruokailuvälineet; astianpesu, tiskaaminen.
T-luupihvi naudanlihapihvi, jossa on sisä- ja ulkofileelihaa T:n muotoisen luun ympärillä.
tofu = soijajuusto.
tokaji, tokajinviini unkarilaisia valkoviinejä.
tomaatti (Lycopersicon esculentum) eräs koisokasveihin kuuluva ravintokasvi; sen vihanneksena käytettävä monilokeroinen, mehukas (punainen) hedelmä. – Ks. myös kirsikkatomaatti, marjatomaatti, pihvitomaatti.
tonic water [tonik uootə(r)] (taivutus: tonic wateria, tonic waterissa jne.) = tonikki.
tonikki eräs hiilihappopitoinen, maustettu kivennäisvesi, tonic water.
tortelliini (taivutus: tortelliinia, tortelliinissa jne.) pieniä, täytteellisiä makaronirenkaita.
tortilla 1. meksikolainen lehdenohut (tacoihin ym. käytettävä), tav. maissista tehty leipä. 2. espanjalainen täytetty munakas.
torttu erilaisia täytteellisiä, tav. makeita leivonnaisia. Omenatorttu, mustikkatorttu, homejuustotorttu. Kääretorttu, jäätelötorttu. Joulutorttu.
toscakakku [toska-] = toskakakku.
toskakakku (myös toscakakku) kakku, joka on kuorrutettu manteli-sokeri-voiseoksella.
tournedos [turnǝdo´] (taivutus: tournedos’n, tournedos’ta, tournedos’hon jne.) pihviksi valmistettu paksu viipale härän sisäfileetä.
transeerata (ransk. trancher) ammattikielessä: leikata paisti tms. viipaleiksi tai paloiksi tarjoilua varten.
tryffeli 1. multasieni. 2. eräs suklaamakeinen.
tsatsiki kreikkalainen kurkku-jogurttisalaatti.
tsinuski paremmin: kinuski.
tuorejuusto tuoreena syötäviä pehmeitä juustoja, joita ei ole kypsytetty kellaroimalla. Raejuusto, leipäjuusto ym. tuorejuustot.
tuorepasta (taivutus: tuorepastan, tuorepastaa, tuorepastaan jne.) (myös tuore pasta) kuivaamaton pasta(taikina) kuivatun, teollisesti valmistetun vastakohtana.
tuorepuuro paremmin: raakapuuro.
tuoreravinto (taivutus: tuoreravinnon, tuoreravintoa jne.) = raakaravinto.
tuoresuolata suolata kala tai liha kevyesti lyhytaikaista säilyttämistä varten (vrt. riimisuolata, kraavata, graavata). Tuoresuolattua kirjolohta.
turbaanikurpitsa (Cucurbita maxima ’Turbaniformis’) jättikurpitsa, jonka hedelmä muistuttaa turbaania.
turkinpippuri mausteena käytettävästä paprikasta; ks. paprika 2. – Sanaa on käytetty vars. vanhemmassa kielessä.
tuulihattu pyöreitä ontohkoja leivonnaisia, jotka täytetään jäähtyneinä makealla tai suolaisella täytteellä.
tyhjiökypsennys ruoan kypsennys- ja säilytysmenetelmä, jossa ruoka-aine kypsennetään, jäähdytetään ja säilytetään tyhjiöpakkauksessa, sous-vide-kypsennys.
tyydyttymätön rasvahappo eräs orgaaninen yhdiste; ks. rasvahappo.
täysarvoruoka (saks. Vollwertkost) kasvispainotteisesta ruoasta, joka tuotetaan luonnonmukaisesti ja toimitetaan kuluttajille ympäristöä säästävin menetelmin.
täysjyväjauho, täysjyväjauhot kaikki jyvän ainesosat sisältävä jauho.
täysjyväleipä täysjyväjauhoista leivottu leipä; vrt. kokojyväleipä.
täysmaito 1. kuorimaton maito. 2. pastöroitu, homogenoitu maito, joka sisältää 3,5–3,9 % rasvaa; aiempi nimitys kulutusmaito.
täyssäilyke ilmatiiviisti pakattu, kuumentamalla steriloitu säilyke, joka kestää pitkänkin säilytyksen huoneenlämmössä.

U

ufo kurpitsasta paremmin: kiekkokurpitsa.
UHT-käsittely ultra high temperature -käsittely, iskukuumennus.
umpioida säilöä ruoka-aineita kuumentamalla ne astiassa, jonka kansi jäähtyessään sulkeutuu ilmanpitävästi. Umpioida hedelmiä.
upotussuolata suolata ruoka-aine suolaliuokseen upottamalla.
uppopaistaa keittää rasvassa, friteerata, tiristää. Uppopaistaa munkkeja, ranskanperunoita.
uudenseelanninpinaatti = lamopinaatti.
uunijuusto (terni)maidosta uunissa hyydyttämällä valmistettu (jälki)ruoka.
uuselintarvike (engl. novel foods) ks. s. 16.
uutispuuro uutisviljasta (rukiista) keitetty puuro.

V, W

vaivata taikinan (us. vars. käsin tehtävän hiiva- tai hapantaikinan) teosta: muokata ainekset kääntelemällä, painelemalla, hieromalla tms. tavalla kiinteäksi massaksi, alustaa. Vaivata taikinaa.
vakuumi tyhjiö. Vakuumipakkaus.
vahapapu kellertäväpalkoinen tarhapapu.
waldorfinsalaatti majoneesipohjainen omenasta, selleristä ja pähkinöistä valmistettu salaatti. – Salaatti on saanut nimensä newyorkilaisen Waldorf Astoria -hotellin mukaan.
valella valuttaa hitaasti nestettä paistin tms. päälle kypsentämisen aikana.
valkohomejuusto homejuusto, jonka pinnassa on valkoinen tai ruskehtava homekerros. – Valkohomejuustoja ovat mm. ranskalaiset camembert ja brie.
valkokaali keräkaali, jolla on vaaleanvihertävät lehdet.
valkosipuli (Allium sativum) sipuli, josta käytetään ravinnoksi kynsimäisistä osista koostuva, kulmikkaan pyöreä, valkokuorinen tyvi; sen voimakkaan hajuiset ja makuiset kynnet mausteena tai ravintona; kynsilaukka.
valkosipulinkynsi (myös valkosipulin kynsi) valkosipulin kynsimäinen osa.
valmisateria (taivutus: valmisaterian, valmisateriaa, valmisateriaan jne.) annoksena myytävä valmisruoka.
valmisruoka (taivutus: valmisruoan, valmisruokaa, valmisruokaan jne.) kypsennettynä myytävä ruoka; vrt. eines ja puolivalmiste.
vanilja 1. eräs trooppinen kämmekkäkasvi; mauste tai hajuste, joka saadaan sen pitkästä, litteästä kotahedelmästä kuivattamalla se käyttäen. 2. yleiskielessä: keinotekoinen vanilliini.
vaniljasokeri 1. luonnonvaniljalla maustettu sokeri. 2. yleiskielessä: vanilliinisokeri.
vanilliini (taivutus: vanilliinia, vanilliinissa jne.) vaniljatangon pintaan kehittyvä makuaine tai sitä vastaava keinotekoinen valmiste.
vanilliinisokeri keinotekoisella vanilliinilla maustettu sokeri.
vannike 1. voitaikinapaistos, joka us. täytetään muhennoksella, vol-au-vent. 2. eräitä renkaan muotoisia pikkuleipiä. Vaniljavannikkeet.
vanukas vuoassa (vesihauteessa) hyydyttäen valmistettu tai sakea, kiisselimäinen jälkiruoka; myös muista vuoassa hyydyttäen kypsennetyistä ruoista. Suklaavanukas, leipävanukas, paahtovanukas.
varhaiskaali kevätkesällä korjattava rapealehtinen valkokaali.
varhaissipuli = vihersipuli.
varras (metalli)puikko, orsi tai riuku, johon ruoka-aine paahdettaessa tms. tavalla kypsennettäessä lävistetään tai ripustetaan. Vartaassa grillattua härkää. Saslikki ym. vartaassa kypsennetyt ruoat. Myös edellä mainitulla tavalla kysennettyjen ruokalajien nimissä. Grillivarras, grillivartaat. Kasvisvarras, kasvisvartaat.
varsiselleri = ruotiselleri.
vatkata sekoittaa vatkaimella tms. välineellä voimakkaasti hämmentäen ruoka-aineksia vars. niiden vaahdottamiseksi tai kuohkeuttamiseksi, vispata, vispilöidä. Vatkata vispilällä, sähkövatkaimella. Vatkata munat, kerma vaahdoksi. Vatkata marjapuuroa. Vatkata kakku tehdä kakkutaikina. Lopuksi vatkataan tilkka kermaa liemeen.
vatkuli haudutettu pataruoka, jossa on ruskistettuja (naudan)lihapaloja ruskeassa kastikkeessa, kalopsi.
vatruska pieniä mannapuurolla, rahkalla, perunalla tms. täytettäviä piiraita.
vegaani kasvissyöjä, joka ei nauti mitään eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa.
vegetaari (myös vegetariaani, vegetaristi) kasvissyöjä, vegetarismin kannattaja.
vegetariaani = vegetaari.
vegetarismi (taivutus: vegetarismia, vegetarismissa jne.) pelkän kasvisravinnon käyttö ja sitä koskeva oppi.
vegetaristi (taivutus: vegetaristia, vegetaristilla jne.) = vegetaari.
vehnäleipä vehnästä leivottu leipä; joskus myös vehnäsestä. Ranskanleipä, patonki ym. valkoiset vehnäleivät.
vehnänen pulla.
vehnätaikina 1. vehnäjauhoista tehty taikina. 2. vehnäs-, pullataikina.
vehnästaikina = pullataikina
venkoli paremmin: fenkoli.
verileipä leipä, jonka taikinaan on sekoitettu verta.
vermiselli (taivutus: vermiselliä, vermisellissä jne.) rihmamainen makaroni- tms. valmiste.
vermutti eräs yrttimausteinen väkevä viini.
vesihaude Kypsentää, kuumentaa, jäähdyttää ruoka vesihauteessa astiassa, joka pannaan vesikattilaan, vedellä täytetylle uunipannulle tms. siten, että ruoka-aine ei joudu kosketuksiin veden kanssa. Vesihauteessa kypsennetty mureke, vanukas.
vichy [viššy] (myös vissy) hiilihappoinen kivennäisvesi.
vichyvesi [viššy-] = vichy.
wienerleipä [viiner-] = viineri.
wieninleike [viinin-] leivitetty (vasikan)leike, joka koristellaan sitruunaviipaleella, anjoviksella ja kapriksella.
vihannes Vihannekset ihmisravinnoksi käytettävät mehevät (puutarha)kasvit, vars. niiden maanpäälliset vihreät osat (lehdet, varret tai versot) tm. syötävät osat (esim. hedelmät tai palot); laajemmin käytettynä myös juureksista tai yleensä kasviksista. Tuoreet, säilötyt vihannekset. Avomaalla, kasvilavassa viljeltävät vihannekset. Pakastevihannekset. Tilli, persilja ym. maustevihannekset. Vihanneksia ovat mm. salaatti, kaali, pinaatti, herne, tomaatti ja paprika. Vihannekset vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä.
vihannespaprika = paprika 1.
vihannessinappi (Brassica perviridis) eräs kaalien suvun vihanneskasvi, jonka maanpäällisiä osia tai juurimukuloita käytetään ravinnoksi.
vihannesspagetti paremmin: spagettikurpitsa.
vihersipuli (Allium cepa var. cepa) nuorena korjattava, salaateissa tm. käytettävä pieni, pitkäkaulainen, mieto ruokasipuli, kevätsipuli, varhaissipuli.
viili maidosta hapattamalla tehty, välipalana tms. syötävä kansanomainen tai teollinen ruoka (tai ruoanlaitossa käytettävä kermapohjainen valmiste). Marjaviili, kevytviili, kermaviili.
viillokki (myös viilokki) viipaloitua tai paloiteltua keitettyä (kanan-, vasikan- tms.) lihaa vaaleassa kastikkeessa. Kana-, vasikanviillokki.
viilokki = viillokki.
viineri (myös wienerleipä) makeita, runsasrasvaisia vehnätaikinaleivonnaisia, joissa on koristeena marmeladia, tomusokeria, mantelia tms.
viinivaahto, viinivaahtokastike viinistä, munankeltuaisesta ja sokerista valmistettu jälkiruoka, jälkiruokakastike, sabayon, sabayonkastike.
villiriisi (taivutus: villiriisin, villiriisiä jne.) = intiaaniriisi.
virsinki = kurttukaali.
viski erilaisista mallas- ja viljatisleistä valmistettuja väkeviä alkoholijuomia. Mallasviski, bourbonviski.
vispata = vatkata.
vispikerma kuohukermasta.
vispilöidä = vatkata.
vissy = vichy.
vodka [votka] = votka.
voileipä voilla tms. voideltu leipäviipale (jonka päällä on juustoa, makkaraa, vihanneksia tms.). Kylmä, lämmin voileipä. Juustovoileipä, tomaattivoileipä juustolla, tomaatilla päällystetty voileipä. Kappelivoileipä, oopperavoileipä.
voileipäkakku leipäviipalekerroksista koottu suolainen kakku, jonka koristeena ja täytteenä käytetään leikkeleitä, tahnoja tms. voileipäaineksia.
voitaikina voista tm. rasvasta ja vehnäjauhoista sekä vedestä, kermasta tms. kaulittu tai sekoitettu taikina. Kaulittu voitaikina eli lehtitaikina. Joulutortut, pasteijat ym. voitaikinasta tehdyt leivonnaiset.
vokata kypsentää vokkipannussa.
vokki, vokkipannu (myös wokpannu) vars. kiinalaisen ruoan valmistuksessa käytettävä iso, maljamainen pannu.
wokpannu = vokki.
vol-au-vent [volovã´] (taivutus: vol-au-ventia, vol-au-ventissa jne.) = vannike 1.
Vollwertkost ks. täysarvoruoka.
Worcestershire-kastike [wustəšiə-] viinietikasta, sherrystä, sipulista yms. valmistettu voimakasarominen maustekastike.
vormujuusto kansankielessä: kehäjuusto.
vorschmack [fooršmak] jauhetusta (lampaan)lihasta ja hienonnetusta sillistä tai anjoviksesta valmistettu murekemainen (vuoka)ruoka.
votka (myös vodka) kirkas, maustamaton viina.
vuohenjuusto vuohenmaidosta tehty juusto.
vuoka (taivutus: vuoan, vuokaa, vuoassa jne.) 1. ruokien ja leivonnaisten (uunissa) kypsentämiseen käytettäviä astioita ja muottimaisia alustoja. Tulenkestävä vuoka. Uunivuoka. Kakkuvuoka, muffinivuoka. 2. vars. jälkiosana (uuni)vuoassa kypsennettyjen ruokalajien nimissä, laatikko. Liha-perunavuoka, kukkakaalivuoka.
vuolukerma = smetana.
vuonankaali (Valerianella locusta) eräs luonnonvarainen merenrantakasvi, jota viljellään myös salaattikasvina sen miedon pähkinämäiseltä maistuvien lehtien takia.
vähäenergiainen Vähäenergiainen ravinto.
välikyljys (paistettu tai pariloitu) härän ulkofileen pala ruoka-annoksena, entrecôte.

Y, Z

ykkösmaito maito, jossa on rasvaa 1 %.
yrttiselleri (Apium graveolens var. secalinum) selleri, jonka hentoja, pieniä lehtiä käytetään mausteena, leikkoselleri.
zucchini [tsukkiini] = kesäkurpitsa 1.




Kielikello 4/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »