Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Salli Kankaanpää

Puolipiste ei ole kaksoispiste

Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä. Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa.

---

Jokainen kirjoittaja tarvitsee välimerkeistä ainakin pistettä ja pilkkua, jotka erottavat sanoja, lauseita tai virkkeitä toisistaan. Sävyjä tekstiin saa kuitenkin enemmän, kun käyttää myös muita välimerkkejä. Moni kirjoittaja onkin mieltynyt puolipisteeseen, välimerkkiin, joka aikaisemmin on ollut harvinainen. Puolipisteellä saa aikaan monenlaisia merkitysvivahteita, ja siksi sitä on pidetty taitavien kirjoittajien tyylikeinona. Nykyisin on kuitenkin tavallista, että puolipistettä käytetään virheellisesti kaksoispisteen tilalla, eikä se tietenkään silloin ilmaise sitä, mitä pitäisi.

Koska puolipiste muistuttaa ulkonäöltään kaksoispistettä, on varsin ymmärrettävää, että sitä tulee joskus käytettyä myös kaksoispisteen asemesta. Lukijaa tällainen käyttö hämmentää, sillä sekä puolipiste että kaksoispiste toimivat tekstissä konjunktion tavoin: ne osoittavat lukijalle, missä suhteessa seuraava lause tai muu ilmaus on edelliseen. Nämä välimerkit eivät siis vain mekaanisesti erota ilmauksia toisistaan, vaan ne todella sidostavat tekstiä.

Milloin puolipiste?

Puolipisteen tilalla voi periaatteessa aina käyttää myös pistettä, sillä puolipiste yhdistää virkkeen veroisia ilmauksia. Puolipiste kuitenkin osoittaa lukijalle, että sen yhdistämät jaksot kuuluvat enemmän yhteen kuin tekstin muut virkkeet. Samalla puolipiste elävöittää tekstin rytmiä.

Oikein käytettynä puolipiste ilmaisee hienovaraisia merkityssuhteita. Monesti puolipisteen yhdistämien lauseiden suhde on jollain tapaa vertaileva tai vastakohtaistava. Tätä suhdetta saatetaan täsmentää myös sanallisesti, kuten seuraavassa esimerkissä, jossa vastakkaisuutta osoittaa kytkentäilmaus sen sijaan:

Ratkaisuja, joita aktiivisesti odotimme, emme saaneet; sen sijaan saimme sellaisia, joita emme halunneet.

Seuraavassa esimerkissä samanlaisesta suhteesta kertoo lukijalle pelkkä puolipiste, mutta tähänkin esimerkkiin kävisi lisäksi kytkentäilmaus sen sijaan:

Keskiarvot eivät riitä kuvaamaan muuttuvaa ilmastoa; tarvitaan dynaamista lähestymistapaa.

Myös seuraavan virkkeen kirjoittaja luottaa puolipisteeseen. Nyt puolipiste kuvaa suhdetta, jonka voisi osoittaa myös puolestaan-sanalla:

Kuusi- ja kahdeksanvuotiaiden sarjassa heitettiin kokeeksi turbokeihästä; isommilla oli normaali keihäs.

Puolipisteen vaihtoehdot

Puolipiste on ollut harvinainen välimerkki. Tätä kuvaa esimerkiksi vanha ohje, että hyvässä ainekirjoitelmassa on yksi mutta vain yksi puolipiste. Vaikka näin ehdotonta ohjetta ei tarvitsekaan noudattaa, kovin monta puolipistettä yhteen tekstiin ei ole edelleenkään syytä kirjoittaa.

Osan liioista puolipisteistä voi korvata muilla välimerkeillä. Puolipisteen sijasta voi aina käyttää pistettä. Pilkkukin voi tulla kyseeseen, jos lauseet ovat lyhyitä, mutta yleensä kahta päälausetta ei pitäisi yhdistää pelkän pilkun avulla. Myös ajatusviiva käy joskus, vaikka puolipisteen tavoin se on syytä säilyttää harvinaisena tyylikeinona.

Koska puolipiste jo sinänsä kertoo lukijalle, että sen yhdistämät lauseet kuvaavat jollain tavalla saman asian kahta eri puolta, se sidostaa tekstiä enemmän kuin piste tai pilkku. Siksi puolipistettä ei aina voi korvata pelkällä pisteellä tai pilkulla, vaan lisäksi tarvitaan kytkentäilmausta, joka täsmällisesti ilmaisee lauseiden välisen suhteen.

Kuusi- ja kahdeksanvuotiaiden sarjassa heitettiin kokeeksi turbokeihästä; isommilla oli normaali keihäs.

= Kuusi- ja kahdeksanvuotiaiden sarjassa heitettiin kokeeksi turbokeihästä. Isommilla puolestaan oli normaali keihäs.

Keskiarvot eivät riitä kuvaamaan muuttuvaa ilmastoa; tarvitaan dynaamista lähestymistapaa.

= Keskiarvot eivät riitä kuvaamaan muuttuvaa ilmastoa, vaan tarvitaan dynaamista lähestymistapaa.

Puolipiste harhateillä

Nykyisin puolipisteitä näkee virheellisesti myös sellaisissa kohdissa, joihin kuuluisi kaksoispiste:

”Havaintopaikoilta otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa; maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa.”

”Olemme ehkä tavallisia ihmisiä, mutta yhdessä olemme suuria ja vahvoja; kykeneviä kohtaamaan tulevat haasteet koulutuksen, kasvatuksen ja ihmisoikeuksien parantamiseksi.”

”Mansikalla on tärkeä työllistävä vaikutus; paitsi viljelijöitä se työllistää tuhansia poimijoita.”

Ensimmäisessä esimerkissä välimerkillä erotetaan luetteloa, toisessa täsmennystä ja kolmannessa selitystä. Kaikissa kohdissa oikea välimerkki olisi kaksoispiste eikä puolipiste. Kaksoispisteellä on siis paljon useampia käyttötapoja kuin puolipisteellä. Vaikka nämä käyttötavat ovat keskenään hieman erilaisia, kaikissa tapauksissa kaksoispiste kertoo lukijalle, että odotettavissa on tietoa, joka jotenkin selventää asiaa. Kaksoispistettä ei siis koskaan seuraa vastakohta tai asian toinen puoli kuten puolipistettä.

Seuraavassa esitellään kaksoispisteen käyttötapoja. Tässä käsiteltävien käyttötapojen lisäksi kaksoispiste sopii myös suoran lainauksen edelle. Kaksoispistettä käytetään myös lyhenteitä taivutettaessa ja monissa koodimaisissa merkinnöissä.

Kaksoispiste luettelon edellä – muttei aina

Kaksoispistettä käytetään luettelon edellä silloin, kun luettelon edellä on ilmaus, jota luettelo täsmentää. Seuraavan esimerkin kaksoispiste kertoo, että odotettavissa on täsmennys ilmaukselle neljä kertaa vuodessa. Täsmennykseksi saadaan sitten luettelo kuukausista.

Havaintopaikoilta otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa.

Seuraavassa esimerkissä täsmennystä kaipaava ilmaus on kolmiportainen verkkohierarkia. Kaksoispisteen jälkeen seuraa luettelo, joka kertoo, mitkä nuo verkkohierarkian kolme porrasta ovat.

Pistehinnoittelun perustana on kolmiportainen verkkohierarkia: keskeinen kantaverkko, siihen liittyneet alueverkot sekä näihin liittyneet jakeluverkot.

Kaksoispistettä tarvitaan lukijan apuna: sen tehtävä on kertoa lukijalle, että odotettavissa on täsmennys. Kaikki luettelot eivät kuitenkaan täsmennä toista ilmausta. Tällöin luettelon edelle ei tule kaksoispistettä, vaan luettelo liitetään lauseyhteyteen ilman mitään välimerkkiä. Vertaa seuraavia virkkeitä edellisiin:

Havaintopaikoilta otetaan näytteet maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa.

Verkot ovat keskeinen kantaverkko, siihen liittyneet alueverkot sekä näihin liittyneet jakeluverkot.

Samoja sääntöjä noudatetaan, vaikka luettelo olisi kirjoitettu allekkain ns. luetelmaksi. Niinpä allekkaisenkaan luetelman edellä ei käytetä kaksoispistettä, ellei täsmennettävää ilmausta ole.

Verkot ovat
– kantaverkko
– alueverkot
– jakeluverkot.

Seuraavan luetelman edelle taas tulee kaksoispiste, koska ennen luetelmaa on täsmennettävä ilmaus seuraavat.

Verkot ovat seuraavat:
– kantaverkko
– alueverkot
– jakeluverkot.

Täsmennettävä ilmaus voi olla myös otsikkomainen niin, ettei kokonaisuus muodosta virkettä.

Verkot:
– kantaverkko
– alueverkot
– jakeluverkot.

Puolipisteellä voi erottaa luettelon jäseniä

Vaikka puolipiste ei käy luettelon edelle, se sopii erottamaan luettelon jäseniä silloin, kun ne ovat pitkiä tai sisältävät jo itse pilkkuja. Näin lukijan on helpompi erottaa lueteltavat kohdat toisistaan.

Arvot ovat seuraavat: 2,1; 3,2; 4,3; 5,4.

Läsnäolijat aakkosjärjestyksessä: Anttila, Anne; Artila, Ulla; Asikainen, Raili – – .

Toiminnan tavoitteet ovat seuraavat: hengen ja terveyden suojeleminen ja työturvallisuuden edistäminen; omaisuus- ja ympäristövahinkojen estäminen; kuluttajien etujen varmentaminen.

Jos luettelo sisältää paljon monisanaisia kohtia, se on yleensä selvintä kirjoittaa allekkaiseksi luetelmaksi. Tällöin kohtien lopussa ei käytetä puolipisteitä sen paremmin kuin pilkkujakaan, vaan pelkkä luetelmaviiva (”ranskalainen viiva”) kunkin kohdan alussa riittää.

Toiminnan tavoitteet ovat seuraavat:

– hengen ja terveyden suojeleminen ja työ- turvallisuuden edistäminen

– omaisuus- ja ympäristövahinkojen estäminen

– kuluttajien etujen varmentaminen.

Kaksoispiste kertoo täsmennyksestä

Edellä on käsitelty esimerkkejä, joissa kaksoispistettä seuraava täsmennys on moniosainen luettelo. Täsmentäviä ilmauksia ei kuitenkaan tarvitse olla monta, vaan ”luettelossa” voi olla vain yksi jäsen.

Työnhakijoita oli kaikkiaan 1 304. Sattumalta oli miehiä ja naisia listalla yhtä paljon: 652.

Myös seuraavassa esimerkissä on kysymys täsmennyksestä. Täsmennettävänä on nyt ilmaus suuria ja vahvoja ja täsmentävänä koko esimerkin loppuosa.

Olemme ehkä tavallisia ihmisiä, mutta yhdessä olemme suuria ja vahvoja: kykeneviä kohtaamaan tulevat haasteet koulutuksen, kasvatuksen ja ihmisoikeuksien parantamiseksi.

Täsmennystä osoittava välimerkki on siis kaksoispiste eikä puolipiste. Jos tekstissä on muutenkin paljon kaksoispisteitä, harkinnan mukaan voi käyttää myös pilkkua, ajatusviivaa tai sulkeita. Pilkku käy silloin, kun täsmennys on lyhyt. Niinpä pilkkua voi käyttää seuraavassa esimerkissä ilman, että lukijalle syntyy väärinkäsitystä:

Sattumalta oli miehiä ja naisia listalla yhtä paljon, 652.

Sen sijaan pilkku ei ole yhtä selvä silloin, kun seuraa luettelo, joka itsekin sisältää pilkkuja. Lukija voi nimittäin tulkita myös täsmennystä edeltävän pilkun vain luettelon kohtia erottavaksi. Tällöin voi käyttää ajatusviivaa. Ero kaksoispisteeseen on lähinnä tyylillinen.

Havaintopaikoilta otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa – maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa.

Kaksoispisteen voi täsmentävän luettelon edellä korvata myös sanalla eli tai pilkulla ja sanalla nimittäin, joskus myös sanalla siis.

Sattumalta oli miehiä ja naisia listalla yhtä paljon eli 652.

Havaintopaikoilta otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa, nimittäin maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa.

On myös huomattava, ettei jokaista täsmennystä voi erottaa kaksoispisteellä. Kaksoispistettä nimittäin käytetään vain silloin, kun täsmentävä ilmaus on virkkeen lopussa. Jos virke jatkuu vielä täsmentävän ilmauksen jälkeen, täsmennys erotetaan kaksoispisteen sijasta pilkuin, sulkein tai ajatusviivoin. Nämä on muistettava merkitä täsmennyksen molemmin puolin.

Suurin erä, 5 000 markkaa, maksetaan joulukuun alussa.

Lisäksi neljä kertaa vuodessa analysoidaan tänä vuonna kokeiluluonteisesti raskasmetallit (As, Pb, Ni, Cr, Hg, Cd, Cu, Zu), syanidit ja AOX.

Eri palvelumuodot – puhelinneuvonta, faksipalvelu ja vastaanotot – täydentävät toisiaan.

Selityskin osoitetaan kaksoispisteellä

Edellisissä esimerkeissä kaksoispisteen jäljessä on sanoja, joista ei muodostu lausetta. Tällaisiin tapauksiin puolipiste ei käy jo siksikään, että se erottaa virkkeen veroisia ilmauksia, siis vähintäänkin lauseita. Sopisiko puolipiste sitten seuraavaan esimerkkiin, jossa sen jälkeen on kokonainen lause?

”Jo versio 4.0 oli hintaansa nähden mainio paketti; laadukkaan piirrosohjelman kylkiäisenä toimitettiin muun muassa kuvankäsittely-, kaavio-, multimedia- ja animaatio-ohjelmat.”

Ei käy, sillä tällä kertaa on kyse selityksestä, ja oikea välimerkki on siksi jälleen kaksoispiste:

Jo versio 4.0 oli hintaansa nähden mainio paketti: laadukkaan piirrosohjelman kylkiäisenä toimitettiin muun muassa kuvankäsittely-, kaavio-, multimedia- ja animaatio-ohjelmat.

Mansikalla on tärkeä työllistävä vaikutus: paitsi viljelijöitä se työllistää tuhansia poimijoita.

Sen, että kyseessä todella on selitys, huomaa siitä, että kaksoispisteen voi korvata selittävällä konjunktiolla. Konjunktio on erilainen sen mukaan, onko selitys esimerkiksi syy, seuraus vai johtopäätös.

Jo versio 4.0 oli hintaansa nähden mainio paketti, sillä laadukkaan piirrosohjelman kylkiäisenä – – .

Mansikalla on tärkeä työllistävä vaikutus. Paitsi viljelijöitä se nimittäin työllistää tuhansia poimijoita.

Seuraavassa esimerkissä lauseiden suhde ei ole yhtä selvä. Kyseessä on ehkä jonkinlainen täsmennys, sillä jälkimmäinen lause kertoo, miten turve jatkaa matkaansa. Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on vain kaksi puolta turpeen kohtalosta. Tässä siis lopultakin on esimerkki, johon käy yhtä hyvin kaksoispiste kuin puolipistekin!

Hollannista turve jatkaa matkaansa: se leviää kukkien kasvualustana ympäri maailmaa.

Hollannista turve jatkaa matkaansa; se leviää kukkien kasvualustana ympäri maailmaa.

Vaikka tässä esimerkissä kaksoispiste ja puolipiste ovat poikkeuksellisesti keskenään vaihtoehtoiset, nytkään merkkien merkitys ei ole sama. Edelleenkin kaksoispiste kertoo selityksestä ja puolipiste asian toisesta puolesta. Kirjoittaja voi ohjata tulkintaa haluamaansa suuntaan valitsemalla merkeistä jommankumman.




Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »