Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Aino Piehl

Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia

Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.

---

Virkettä koskevat alkukirjain- ja välimerkkisäännöt ovat yksinkertaiset: virke on yhden tai useamman lauseen kokonaisuus, joka aloitetaan isolla alkukirjaimella ja jonka lopussa on piste, huutomerkki tai kysymysmerkki. Alkukirjain- ja välimerkkisääntöjä ei ole vaikeaa noudattaa, kun teksti on juoksevaa ja koostuu siis toisiaan seuraavista ja toisiinsa liittyvistä virkkeistä, joilla tekstiin rakentuu yhtenäinen juoni. Kaikki tekstit eivät kuitenkaan ole sellaisia, ja toisinaan voi olla vaikeaa hahmottaa, käytetäänkö loppupistettä vai ei.

Ongelmatapauksia: piste vai ei?

Poikkeuksellinen asettelu voi hämmentää virkkeen näkemistä silloinkin, kun tekstissä on yhtenäinen juoni. Esimerkiksi luetelmien käyttö tai tärkeän asian korostaminen keskittämällä saattavat hämärtää virkkeen rakenteen hahmottamista. Seuraavassa esimerkissä on kellonajan jälkeen kuuluva piste saattanut tuntua kirjoittajasta tarpeettomalta lisältä, joka häiritsee asetelman esteettisyyttä.

Esimerkki 1

RANSKALAISTUNNELMIIN
VIRITTÄYTYMINEN

Hum. kand. Marie Dupont esitelmöi sanoin ja kuvin elämästä tämän päivän Ranskassa

torstaina 30.5. klo 17–20

Esitelmässä käsitellään ranskalaisten tapaa suhtautua tiedotusvälineisiin ja median vaikuttavuutta sekä kulutustottumuksia.

Jos teksti ei ole juonellinen, ajatuskokonaisuus ei aina hahmotu virkkeeksi, vaikka siinä olisikin predikaatti. Monet tekstit koostuvat osista, joita yhtenäinen juoni ei liitä toisiinsa. Tällaisia ovat vaikkapa tilaisuuksien ohjelmat, lomakkeet ja hinnastot. Niiden eri kohdissa voi olla sekä predikaatillisia virkkeitä että predikaatittomia ajatuskokonaisuuksia. Molempia on esimerkiksi seuraavassa seminaariohjelman otteessa, jossa vain predikaatillisen virkkeen perään on pantu piste:

Esimerkki 2

OHJELMA

Kouluttajat
Professori Maija Meikäläinen, 3.6.
Professori Simo Sikäläinen, 4.6.

Osakeyhtiölain 1.9.1997 voimaan astuvia säännöksiä selvitetään koulutuspäivinä keskustelujen pohjalta erityisesti tarkastajien uudenlaisten tehtävien näkökulmasta.

3.6. klo 13–16
Eri osakeyhtiölajien rajaaminen ja sen vaikutukset
Osakeyhtiön perustaminen, mm. pääomasijoitusten valvonta

4.6. klo 14–16
Osakeyhtiön varojen lailliset jakomenettelyt ja laittoman varojenjaon uusi sanktiojärjestelmä
Lähipiirilainat ja -vakuudet

Alkukirjaimen ja pisteen käytöstä ei aina ole helppo päättää niissäkään teksteissä, joissa vasempaan reunaan aseteltujen väliotsikoiden jälkeen seuraa sekä predikaatillisia että predikaatittomia jaksoja. Ongelmaan törmää esimerkiksi asiakirjastandardin mukaan asetelluissa teksteissä, kuten seuraavassa tarjouksessa, jossa kahta ensimmäistä kohtaa ei ole ajateltu virkkeeksi, mutta kolmas sen sijaan on:

Esimerkki 3

Hinta 550 mk/kpl
Materiaali uusiopahvi
Toimitusaika Sovitaan myöhemmin.

Näin voi sääntöjä soveltaa

Erikoistilanteissa voi sääntöjen soveltamisessa ottaa yhdeksi lähtökohdaksi sen, että virkkeissä noudatetaan normaalia oikeinkirjoitussääntöä. Siis ilmaus aloitetaan isolla alkukirjaimella ja sen loppuun pannaan piste muunkinlaisessa kuin juoksevassa tekstissä, jos ilmauksessa on oma predikaatti. Niinpä esimerkkiin 1 pantaisiin piste kellonajan 17–20 jälkeen, koska se on osa virkettä, jonka predikaatti on esitelmöi. Esimerkissä 2 virkkeen loppupiste on paikallaan esimerkin ainoassa virkkeessä Osakeyhtiölain 1.9.1997 voimaan astuvia säännöksiä selvitetään – – (predikaattina selvitetään). Muissa tekstin kohdissa ei ole lainkaan predikaattiverbiä, ja kahden ensimmäisen kohdan loppupisteet kuuluvat päivämääräilmauksiin. Saman periaatteen mukaan pisteet on merkitty myös esimerkissä 3.

Toiseksi lähtökohdaksi voi ottaa sen yleisen käytännön, että jos ajatuskokonaisuus ei ole virke eikä siinä siis ole omaa predikaattia, se aloitetaan isolla alkukirjaimella, mutta sitä ei lopeteta pisteeseen. Tätä käytäntöä on noudatettu seminaariohjelman kohtien merkinnässä esimerkissä 2.

Näillä ohjeilla ei kuitenkaan selviä kaikista tilanteista. Seuraavat esimerkit valaisevat sekä ohjeiden soveltamista että poikkeuksia niistä.

Pisteen viilaamista

Seuraava esimerkki on kutsukortti messuilla järjestetylle luennolle ja senjälkeiseen jääkiekko-otteluun. Tekstin alku on täydellinen virke predikaatteineen, mutta se on aseteltu poikkeuksellisesti niin, että tilaisuuden aikaa ja aihetta korostetaan keskittämällä ne kesken virkkeen omille riveilleen. Samoin tervetulotoivotus on haluttu nostaa hyvin näkyville. Vastauspyyntö taas on pantu huomaamattomasti tekstin alareunaan, kuten kutsukorteissa on tapana, eikä sen tietoja esitetä virkkeillä.

Esimerkki 4

Yritys Oy toivottaa Teidät tervetulleeksi

tiistaina 6.5.1997

Messulaan Yritystoiminta 97 -messujen yhteydessä järjestämäämme tilaisuuteen (sali 25) kuulemaan aiheesta

Kieli yrityksen imagon luojana

sekä MM-jääkiekko-otteluun sijoista A2 ja B2 Suurhalliin.

Tervetuloa!

Kutsu on henkilökohtainen.
Vp. 2.5.1997 mennessä:
Yritys Oy / Maija Meikäläinen
p. (09) 123 4567 / f. (09) 123 7654

Kutsu esitetään yhdellä virkkeellä, jonka predikaatti on toivottaa. Virke loppuu sanaan Suurhalliin, jonka jälkeen siis pannaan piste. Sen sijaan tervetulotoivotus ei ole virke, mutta toivotuksiin on tapana lisätä huutomerkki, esimerkiksi Hyvää syksyn alkua! Huutomerkkihän ei ole neutraali välimerkki kuten piste, vaan tuo ilmaukseen oman sävynsä. Vasemmassa alanurkassa on myös täydellinen virke, joka täsmentää, kenelle kutsu on tarkoitettu. Piste tulee siis sanan henkilökohtainen jälkeen.

Vastauspyyntölyhenteen voi tulkita sekä virkkeeksi että predikaatittomaksi kokonaisuudeksi: Vp. on lyhenne sanoista vastausta pyydetään, joista jälkimmäinen on predikaattiverbi. Tuskin kuitenkaan moni ajattelee kokonaisina sanoina tuota ilmausta, joka pienikokoisessa kutsukortissa vakiintuneesti esitetään lyhenteenä. Jotkut voivat tulkita lyhenteen myös substantiiviksi vastauspyyntö. Ilmaus ei siis välttämättä hahmotu virkkeeksi. Varsinkaan esimerkissä 4 ei synny virkkeen vaikutelmaa, koska lyhenteellä Vp. alkava ajatuskokonaisuus jatkuu predikaatittomilla ilmauksilla, joilla kerrotaan yhteystiedot. Siksi kokonaisuuden lopussa ei faksinumeron jäljessä ole pistettä.

Voi kuitenkin miettiä, sopisiko virkemäisempään ilmaukseen piste paremmin:

Vp. 30.5.97 mennessä, p. (09) 123 4567 (Maija Meikäläinen).

Tässä tapauksessa tietojen yhdistäminen pilkulla ja asettelu samalle riville vahvistavat virkemäisyyttä.

Lomakkeissa voi olla luontevampaa joskus jättää myös selvä predikaatillinen virke ilman loppupistettä. Esimerkiksi seuraavassa ilmoittautumislomakkeessa piste jäisi monen tyhjän rivin päähän erilleen lomakkeessa valmiina olevasta tekstistä.

Esimerkki 5

Ilmoitamme seminaariin seuraavat henkilöt:

Nimi _________________________________

Yhteisö _________________________________

Joskus taas piste on paikallaan myös silloin, kun predikaattia ei ole, esimerkiksi kun tekstissä on vaillinainen virke. Predikaatittomuus voi liittyä vakiintuneisiin fraaseihin, kuten Ohessa (on) seminaarin ohjelma. Tyylikeinonakin vaillinaisia virkkeitä käytetään, mutta harvoin kuitenkaan työelämän asiakirjoissa.

Samantapainen tilanne syntyy silloin, kun predikaatittomat kokonaisuudet on aseteltava peräkkäin samalle riville, kuten tavallinen juokseva teksti. Näin tehdään usein esiteteksteissä, jos käytettävissä on vain vähän tilaa. Tällöin kokonaisuuksien erottimena käytetään pistettä, vaikka predikaattia ei olisikaan. Seuraava esimerkki on osa kustantamon esitettä, jossa jokainen julkaisu esitellään lyhyesti. Tällaisessa tekstissä voi olla rinnan sekä virkkeitä että predikaatittomia kokonaisuuksia.

Esimerkki 6

PUHELIMELLA 5 KIELELLÄ

25 yleisintä puhelintilannetta. Kätevä käsikirja jokaisen ulkomaanpuheluja hoitavan käyttöön. KUSTANNUS-julkaisu numero 125, 112 s., 150 mk.

Piste erottaa tässä asiakokonaisuudet toisistaan. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat asiat on puolestaan erotettu pilkulla. Tässä välimerkkejä käytetään oikeastaan samoin kuin virkkeen sisällä, jossa toisistaan erotetaan pilkulla lauseet ja muut erilliset virkkeen osat.

Alkukirjaimen asettelua

Isoa alkukirjainta on ollut tapana käyttää osoittamaan uuden kokonaisuuden alkua esimerkiksi osoitteissa.

Esimerkki 7

Valtiovarainministeriö
Hallinnon kehittämisosasto
Neuvotteleva virkamies Maija Meikäläinen
PL 286
00171 Helsinki

Kuitenkaan oikeinkirjoitussääntöjen mukaan ei juoksevassa tekstissä kirjoiteta sen enempää ministeriötä, osastoa kuin titteliäkään isolla kirjaimella. Ison alkukirjaimen käyttö tässä osoittaa, että jokainen omalle rivilleen aseteltu asia ajatellaan omaksi kokonaisuudekseen. (Samalla lailla isolla alkukirjaimella ja rivinvaihdolla on erotettu toisistaan kurssin luennoitsijat ja ohjelman kohdat esimerkissä 2.)

Myös allekirjoituksissa ison alkukirjaimen käyttö osoittaa kokonaisuuden alkamista.

Esimerkki 8a

Hanna Heikälä Timo Teikäläinen
tiedotuspäällikkö iedotussihteeri

Esimerkki 8b

Tiedotuspäällikkö Hanna Heikälä
Tiedotussihteeri Timo Teikäläinen

Esimerkin kumpikin vaihtoehto osoittaa, että titteli ja nimi muodostavat yhden kokonaisuuden. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kokonaisuus alkaa nimestä ja päättyy titteliin, toisessa taas tittelistä ja päättyy nimeen. Ensimmäisessä on kaksi nimen ja tittelin kokonaisuutta aseteltu rinnakkain, toisessa allekkain. Kokonaisuus voi jatkua riviltä toiselle, mistä on esimerkkinä 8a. Siinä pieni alkukirjain tittelissä kertoo, että nimen aloittama kokonaisuus jatkuu vielä.

Asiakirjan standardiasettelussa väliotsikot asetellaan sivun vasempaan reunaan. Muun muassa pöytäkirjoissa, tarjouksissa ja tilauksissa väliotsikkoa saattaa seurata myös predikaatiton kokonaisuus. Käytäntö ei ole tässä tapauksessa aivan vakiintunut, vaan predikaatiton kokonaisuus voidaan aloittaa sekä isolla että pienellä alkukirjaimella. Sen sijaan predikaatillinen eli virke aloitetaan isolla kirjaimella ja päätetään pisteeseen.

Asiakirjojen liitteiden luettelossa käytetään isoa alkukirjainta.

Esimerkki 9

LIITTEET Esite
  Hinnasto

Myös pöytäkirjojen alkutiedoissa käytetään tavallisesti isoa kirjainta.

Esimerkki 10

Aika Tiistai 10.6.1997
Paikka Kokoushuone 2

Tarjouksissa, tilauksissa ja vastaavissa asiakirjoissa käytäntö vaihtelee. Jos väliotsikon jälkeen alkaa virke, se aloitetaan isolla kirjaimella ja päätetään pisteeseen. Jos otsikkoa taas seuraa predikaatiton kokonaisuus, se voidaan aloittaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Esimerkissä 10 pöytäkirjan kirjoittaja on ajatellut, että otsikko Paikka on erillinen ja sen jälkeen alkaa uusi kokonaisuus, Kokoushuone 2, joka kertoo kokouksen paikan. Edellä esimerkissä 3 taas on käytetty pientä alkukirjainta, joka kertoo kirjoittajan ajatelleen, että uusiopahvi kuuluu väliotsikolla Materiaali alkavaan kokonaisuuteen. Joku toinen kirjoittaja voisi katsoa, että väliotsikon jälkeen alkaa erillinen kokonaisuus, kuin uusi virke. Tällaisen hahmotuksen tulos esitetään seuraavassa esimerkissä.

Esimerkki 11

Hinta 550 mk/kpl
Materiaali Uusiopahvi
Toimitusaika Sovitaan myöhemmin.

Kukaan ei voi nähdä toisen kokonaisuuksia

Tekstinhuoltajan tavoite on tehdä tekstistä tarkoitukseen mahdollisimman sopiva. Kun pyrkimyksenä on luettavuus, tekstinhuoltoon kuuluu myös huolehtia, että lukija saa selvän merkin virkkeiden ja muiden kokonaisuuksien alkamisesta ja loppumisesta. Asiat kuitenkin hahmottuvat eri ihmisten mielessä ja eri tilanteissa eri tavoin. Siksi samoja periaatteita noudattamallakin voidaan päätyä eri tulokseen. Erilaisia hahmotustapoja käsiteltiin jo edellä esimerkeissä 4 sekä 3 ja 11. Seuraavassakin esimerkissä voivat eri ihmiset nähdä kokonaisuudet eri tavoin.

Esimerkki 12a

YRITYS OY
Tiedotusosasto

Esimerkki 12b

YRITYS OY
tiedotusosasto

Esimerkissä 12a ajatellaan sekä yrityksen nimi että osasto omiksi kokonaisuuksikseen, esimerkissä 12b taas samaksi. Tämän osoittaa osastonnimen iso tai pieni alkukirjain.

On luonnollista, että asiat hahmotetaan eri tavoin. Se näkyy oikeinkirjoitussäännöissäkin siten, että ne tarjoavat vaihtoehtoisia kirjoitustapoja. Esimerkiksi alkukirjaimen koko voi vaihdella joissain erisnimen ja yleisnimen rajatapauksissa (kaupungintalo tai Kaupungintalo) ja samasta lyhenteestä voi joskus käyttää joko iso- tai pienikirjaimista muotoa (ATK tai atk).

Hahmotuksen vaihtelusta johtuva kirjavuus voi kyllä häiritä varsinkin samassa yhteisössä työskenteleviä. Yhteisöjen kannattaakin päättää kirjoitustapojen yhtenäisestä käytännöstä. Standardeissa taas voidaan sopia yleisiä mekaanisia ratkaisuja, jotka ovat hahmotuksesta riippumattomia. Silti kirjoittajat joutuvat monissa tapauksissa tekemään ratkaisunsa kohta kohdalta. Tässäkään esitetyt ohjeet eivät voi olla ehdottomia sääntöjä, vaan viittoja, joiden mukaan yhtenäisyyttä kaipaava voi suunnistaa.


Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »