Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1987

Riitta Eronen

Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli

Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä Språkvårdissa (1/1986). Esitelmän sisältöä selostaa kielitoimiston vt. tutkija Riitta Eronen.

Suurvallan kieli

Professori Alvar Ellegård totesi yhteiseksi lähtökohdaksi, että USA on pallonpuoliskollamme poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti dominoiva suurvalta. Tämän vuoksi on selvää, että myös sen kieli, englanti, on vaikuttaja.

Kieli heijastaa todellisuutta ja muuttuu sen mukana. Kielenhuollon voimia ei kannata tuhlata esimerkiksi sellaisten lainasanojen vastustamiseen, jotka eivät sodi ruotsin kielen luonnetta vastaan. Niitä voi verrata tavallisiin uudissanoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilun spurt (= kiri) ja tekniikan tank (= säiliö, tankki), joita voi taivuttaa ruotsalaisittain ja joista voi muodostaa vielä verbitkin: spurta ja tanka.

Merkityksen muutoksia tai laajennuksia ei liioin yleensä tarvitse torjua. Englannin vaikutuksesta esimerkiksi sana romans tarkoittaa paitsi ’rakkauslaulua’ ja ’rakkausrunoa ’ myös ’rakkausjuttua’. Uusien lainasanojen myötä kieleen saattaa tulla lisää synonyymeja, mutta eihän kieli niistä köyhdy. Kielenhuollon pitäisi kyetä erottamaan hyödylliset ja haitalliset muutokset kielessä, ja sen olisi paneuduttava löytämään kelvollisia vastineita ilmaisuille, jotka eivät ole sovitettavissa ruotsiin. Esimerkki mahdottomasta anglismista on Dagens Nyheterin palstoilla esiin putkahtanut termi franchising. Sen ääntämys, oikeinkirjoitus ja taivutusmahdollisuudet sopivat huonosti ruotsiin. Jos verbiä franchisa käytettäisiin, pitäisi johdoksen olla muodossa franchisning. (Suomessa on sama ääntämys- ja kirjoitusongelma. Vastineeksi on suositettu käännöstä asiakasyritys.)

Vierassanojen viehätys on kuitenkin suuri. Vaikka tajta jeans hyvin voitaisiin sanoa ruotsiksi snäva blåbyxor (= kapeat farmarit), se ei kelpaa myyjille ja mainostajille, jotka uskovat nuorison ostavan paremmin vierassanan voimalla. Kielenhuoltajien on tunnettava ja tunnustettava myös kielenkäyttöön vaikuttavat markkinavoimat ja psykologia.

EIS-tutkimuksen tuloksia

Professori Magnus Ljung kertoi EIS-tutkimuksesta (Engelskan i Sverige), joka käynnistettiin 1981 sen selvittämiseksi, kuinka eri ihmiset joutuvat tekemisiin englannin kanssa Ruotsissa ja kuinka he suhtautuvat erityyppisiin lainoihin: suoriin (body building), käännöslainoihin (ha en bra dag) ja rakennelainoihin (heittomerkkigenetiivi). Tutkimusta varten lähetettiin kyselylomake neljälle tuhannelle henkilölle ja lisäksi paria sataa haastateltiin suullisesti Tukholmassa ja Göteborgissa. Noin 40 % mukaan valituista vastasi.

Vastaajat kohtaavat englannin joko passiivisesti, esimerkiksi televisiota katsellessaan, tai aktiivisesti joutuessaan itse tuottamaan englanninkielistä tekstiä. Kontakteja englantiin on paljon – monilla useita kertoja viikossa – ja eniten nuorilla, jotka myös suhtautuvat englannin kieleen myönteisimmin.

Yksi silmiinpistävimmistä anglismeista Ruotsissa on heittomerkkigenetiivin käyttö. Siihen suhtautumista tutkittiin kahdessa eri käyttöyhteydessä, ilmoitustekstissä ( ”Köp maten hos Kalle’s” ja normaalitekstissä ( ”Är det Kalle’s bil?”. Vastaanotto oli tyystin erilainen: ilmoituksessa muodon hyväksyi 30 % vastaajista, mutta tavallisessa tekstissä vain vajaat 2 %.

Englantilaisten lainojen ääntämystä tutkittiin suullisessa haastattelussa. Todettiin, että vastaajat pyrkivät säilyttämään ne englannin äänteet, jotka ovat samantapaisia kuin ruotsin, mutta ruotsalaistamaan kovin poikkeavat äänteet. Sekä ääntämisessä että oikeinkirjoituksessa englanninmukaisuutta suosivat selvimmin hyvin koulutetut, nuoret ja keski-ikäiset, vähiten taas vanhukset, työläiset ja pelkän peruskoulun käyneet.

Englanti Ruotsin lehdistössä

EIS-tutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös anglismien esiintymistä lehdistössä. Sanoma-, tietokone-, urheilu- ja yleisaikakauslehdistä tutkittiin lähes puolen miljoonan juoksevan sanan otos. Eniten lainoja oli tietokonelehdissä, joissa niitä myös esiintyi tiheimmin: sanomalehdet käyttivät 216:ta englantilaissanaa yhteensä 352 kertaa, mutta tietokonelehtien 219 eri anglismia esiintyivät tekstissä kaikkiaan 964 kertaa. Uudet englantilaislainat osoittautuivat yllättävän harvinaisiksi verrattuna vaikutelmaan, jonka lehtiä lukiessaan joskus saa.

Eniten lainataan substantiiveja. Adjektiivien osuus olisi myös suurempi, ellei eräitä fraaseja (creamy eyegloss) olisi pidetty yhteen kuuluvina kokonaisuuksina ja laskettu vain substantiiveiksi. Adjektiivisesti käytetyt englantilaislainat olivat toiseksi suurin ryhmä muissa kuin tietokonelehdissä, joissa kakkosena olivat verbit, tosin usein substantiivien kanssa liitossa (esim. poke-kommandon).

Käännösruotsin anglismit

Dosentti Martin Gellerstam tarkasteli englannista käännettyä kieltä, josta käytetään termiä ”engelskinspirerad svenska ”. Siihen törmää Ruotsissa kaikkialla, niin uutisia kuunnellessaan kuin romaania lukiessaankin. Jos kioskiviihde lasketaan kuuluvaksi kaunokirjallisuuteen, englanti on yleisin käännösten alkuperäkieli. Käännöskielen vaikutukselle lukijat joutuvat alttiiksi useimmiten tiedostamattaan.

Tutkimusaineistona Gellerstamilla on ollut kolmekymmentä 1970-luvulla ilmestynyttä englannista ruotsinnettua romaania, joiden kieltä on verrattu samanaikaisten alkuperäisromaanien kieleen. Tekijät edustavat kirjallisuuden eri alueita ja kääntäjät ovat ammattilaisia – kyseessä ei siis ole puolihuolimattomasti käännetty roskakirjallisuus.

Käännöksissä aiheuttavat ongelmia myös kulttuurien erot: englantilainen pubiin poikkeamisen perinne on synnyttänyt erilaista sanastoa kuin ruotsalainen kahvipöydän ääressä seurustelu. Eroja on myös kirjallisen ilmaisun traditioissa. Esimerkiksi dialogin osuus on englanninkielisissä romaaneissa suurempi. Niissä on myös tapana johdatella lukija repliikkeihin käyttämällä sellaisia ilmaisuja kuin ”she said smiling ” (= hän sanoi hymyillen), joita Ruotsissa on pidetty hiukan banaaleina. Niitä kuitenkin vilisee hyvienkin kääntäjien töissä.

Myös erilaisten pikkusanojen kääntäminen on hankalaa. Interjektio åh tavataan lähes pelkästään käännösruotsissa. Jotkut yksittäiset sanat esiintyvät myös suhteettoman tiheästi eräänlaisina standardikäännöksinä. Esimerkiksi arrive, spend ja charming käännetään sanoilla anlända, tillbringa ja förtjusande (= saapua, viettää, viehättävä) huomaamatta, että ruotsinmukaisempiakin ilmauksia voisi käyttää. Englannin nice käännetään turhan usein sanalla trevlig (= mukava), joka ei ole mitenkään yleinen ja joka paikkaan sopiva ruotsin kielessä.

Englannin mukainen sanan merkityksen laajennus voi vaikuttaa myös vanhempiin lainasanoihin. Esimerkiksi sanaa lokal (= paikallinen), joka ennen esiintyi vain selvästi central-sanan vastakohtana, voi nyt käyttää englannin tapaan: lokala konstnärer ja den lokala golfbanan. Myös sanan massiv käyttöala on laajentunut: ennen se saattoi saada vain konkreettisen pääsanan (massiv ek), nyt se esiintyy myös abstraktissa yhteydessä (massiv kritik).

Käännökset voivat olla porttina merkityksen laajennuksille, kun lukija niissä oppii näkemään sanan uudessa käyttöyhteydessä. Kaunokirjallisuuden vaikutus ulottuu ilmeisesti laajemmalle ja syvemmälle kuin television.

Tietotekniikan termit – väylä englannille

Professori Bengt Sigurd luetteli yleisyysjärjestyksessä alat, joille vieraan kielen on helpointa tunkeutua: kärjessä ovat tiede, tekniikka ja liike-elämä. Tiede on kansainvälistä, ja sitä kulloinkin hallitseva kieli vaikuttaa muihin. Aikanaan tieteen valtakieli oli latina, sitten ranska ja saksa, nyt se on englanti. Tekniikka luo uusien keksintöjen ja metodien myötä uusia käsitteitä; sanat tulevat mukana. Liike-elämän kansainvälisyys pakottaa myös kielellisiin vaihtokauppoihin.

Hallinnon ja oikeudenkäytön kieli on yleensä konservatiivista, tarvittavat uudet sanat luodaankin useimmiten kielen omista aineksista. Ruokapöydän ääressä ja arkiaskareissa puhutaan kotoista ydinkieltä, johon on vaikeinta vaikuttaa. Tietokoneiden tulo koteihinkin saattaa muuttaa tilannetta.

Sana saa herkästi englannin mukaisen erikoismerkityksen. Tietoterminä on esimerkiksi sana rutin saanut uuden käyttöalan (subrutin). Verbiä trycka (= painaa) taas on englannin vaikutuksesta alettu käyttää transitiivisesti ilman prepositiota englannin press-sanan tapaan.

Muutokset sanan rakenteessa vaativat paljon malleja – tästä on klassinen esimerkki ranskan ör-päätteen tulo ruotsiin (esim. ingengör). Englannin -er on lainoissa yleinen (printer, partner), mutta ei ainakaan vielä ole tunkeutunut omakielisten ilmausten osaksi, vaan -are ja -ör ovat säilyttäneet asemansa.

Tietoalan spesialistit puhuvat ja lukevat paljon englantia ja viljelevät monia englanninkielisiä termejä sitaattilainoina myös ruotsia käyttäessään. Vannoutuneet tietokoneharrastajat, hackerit (suomeksi hakkerit), puhuvat kieltä, jossa vilisee sellaisia sanoja kuin on line, mode, cursor, ja he lienevät vakaasti sitä mieltä, että loada, lista ja poka ovat ruotsia. Onhan niiden käyttö helppoa muiden asiantuntijoiden kanssa, mutta tavallinen ruotsalainen putoaa kyllä kärryiltä.

Jotkut alan termit lainautuvat suoraan englannista ja jäävät sellaisinaan käyttöön (modem, suomen modeemi). Useimmiten lainojenkin rakenne on ruotsin mukainen. Vanha sana voi saada uuden merkityksen uuden tekniikan terminä (markör, englannin cursor, suomeksi kohdistin). Vanhat sanat saavat sopeutua tietoyhteiskuntaan siinä kuin ihmisetkin.

Englanti – vapauttaja vai valloittaja?

Johtaja Gustaf-Adolf Mannberg luetteli esimerkkejä englannin levinnästä Ruotsissa: kauppakeskuksista käytetään sanaa shopping-center, kanootinvuokrausilmoituksessa ei lue kanot-uthyrningen vaan kanotchartret eikä sanalle camping tiettävästi ole olemassakaan ruotsinkielistä vastinetta. Matkailu- ja mainosväen mielestä pienellä kielialueella on hyvää turistserviceä – sanaa gasttjänst ei käytetä – puhua englantia, jota lähes kaikki matkailijat osaavat edes vähän.

Myös monet jokapäiväiset nuorisokulttuurin termit ovat ruotsinkielistä vastinetta vailla: pop, rock, disco. Englanti on nuorille luonnollinen kommunikointiväline. Toisin kuin vanhemmat ja Ruotsin Akatemia nuoriso ei vastusta englannin pääsyä omaan kieleensäkään. Ehkäpä 50 vuoden kuluttua kielenhuoltajien uusi sukupolvi kitkee kielestä kiinalaisuuksia huomaamatta, että oma puhe on täynnä anglismeja – eihän Kustaa lll:kaan huomannut kielensä pullistelevan ranskaa tai Kustaa Vaasa saksaa.

Kieli on joskus kuin itsenäinen olento, joka ei halua mukautua hyväntahtoisiin suojelupyrkimyksiin. Tämän sai kokea kymmenisen vuotta sitten istunut työryhmä, joka laati suosituksia mainoskielen termeiksi – ne oli tarkoitus yhdenmukaistaa ja ruotsalaistaa. Formchef ei kuitenkaan onnistunut syrjäyttämään art directoria eikä annonsör sponsoria. Copywriteria ei liioin saatu karkotetuksi.

Useimmat jatkuvasti käytössä olevat lainasanat mukautuvat vähitellen ruotsiin. Joidenkin puhekielisten ilmausten on kuitenkin vaikea löytää kirjallista muotoaan: esimerkiksi okay-sanasta voi nähdä asut åkej, okej, okey, okay ja OK.

Englannille ei voi kääntää selkäänsä. Sitä tarvitaan kansainvälistyneessä maailmassa. On annettava oman kielen kehittyä muun kehityksen myötä ja luotettava sen kykyyn elää ja uusiutua.

Päivälehtien anglismeista

Yliopistonopettaja Stig Nilssonin puheenvuoro perustui toimittajille pidettyihin kursseihin ja heidän lehtiensä kielenkäytön seuraamiseen. Yleisluonteisissa uutis- ja reportaasiteksteissä ei loppujen lopuksi ole kovin paljon englannin sanoja. Jotkut harvat esiintyvät sitäkin tiheämmin: aids, container. Taloussivuilla käytetään melko paljon anglismeja, samoin urheiluosastoissa varsinkin uusista lajeista kirjoitettaessa (esim. freestyle). Anglismeja käyttäessään toimittajat saattavat olla epävarmoja kirjoitusasusta, heidän pitäisikin koulutuksessaan saada enemmän taitoja kieliasioiden ratkaisemista varten.

Anglismien hyväksymisestä yleiskieleen

Tutkija Catharina Grünbaum totesi, että ruotsin kieli on siihen kaikkina aikoina virranneista vieraista aineksista huolimatta onnistunut säilyttämään oman identiteettinsä.

Toiset toivottavat anglismit tervetulleiksi, toiset paheksuvat sitä, että ruotsi on jo nyt muuttunut jonkinlaiseksi puolienglanniksi. On vaikea vetää rajaa, jota vieras vaikutus ei saisi ylittää. Esimerkiksi mainoksissa käytettyä englantia voi katsoa läpi sormien: ilmaukset tulevat ja menevät, ja niiden käyttöön on psykologiset syynsä. Huolestuttavampaa on, jos kielen omat varat eivät kelpaa asiayhteyksiin.

Vieraita rakenteita ei pitäisi sallia: englannin s-monikko ei kuulu ruotsiin. Myös heittomerkkigenetiivin käyttöä (Lisa’s solarium) tulee rajoittaa. Yhdyssanat ja sanaliitot (hemma video) on pidettävä erillään.

Ruotsiin pyrkivän englantilaisen lainasanan olisi täytettävä kielellinen aukko. Ongelmaa ei yleensä ole, jos uusi sana tulee kieleen yhdessä uuden käsitteen kanssa. Vanhoja hyviä sanoja sen sijaan on turha mennä korvaamaan anglismeilla.

Englannista pitää uskaltaa ottaa vastaan tarpeellisia ja kieltä rikastuttavia vaikutteita, mutta myös ruotsin omia mahdollisuuksia kehittyä ja luoda uudissanoja on tuettava. Ehkäpä hiven kielellistä rohkeutta olisi paras laina, jonka ruotsi englannilta voi saada.

Radion ja TV:n kieli

Ruotsin radion kielenhuoltaja Åke Jonsson korosti esityksessään, että eri tyylilajit vaativat erilaisen kielenkäytön. Se mikä sopii yhteen ohjelmaan, voi olla toisessa kauhistus. Esimerkiksi musiikkiohjelmassa, jonka alaotsikko on ”Swing och sweet ”, voi hyvin käytellä englantia, mutta uutistenlukijan lause ”Fälldin har gjort en stor deal med Alf Svensson” herättää vastustusta. Onhan ruotsissa omiakin ’sopimusta’ tarkoittavia sanoja.

Sitkeimpiä turhia englantilaisuuksia radiossa on kansainvälisesti tunnettujen kirjainlyhenteiden ääntäminen englantilaisittain. Olivatpa ne peräisin vaikka ranskasta, toimittajat ääntävät mieluummin englannin kuin oman äidinkielensä mukaan. Englantiin turvaudutaan usein myös silloin, kun ei olla varmoja ulkomaisen nimen oikeasta ääntämisestä.

Sanamagiaa

Dosentti Margareta Westman vertasi nykyisin käytettäviä englantilaisia fraaseja ( ”hi there”,”have a nice day”, ”take it easy” ranskalaisiin fraaseihin, joita näkee 1700-luvun kirjeissä, päiväkirjoissa ja näytelmissä. Jotkut fraaseista, kuten adjö, jäivät pysyvään käyttöön.

Uusien englantilaisten lainasanojen käyttelyä voi pitää myös eräänlaisena sanamagiana. Niissä tuntuu olevan vetoavuutta, jonka kanssa omat ilmaisut eivät pysty kilpailemaan. Esimerkiksi mainosten workout herättää mielikuvia Jane Fondasta ja suuresta maailmasta ja on siten hohdokkaampi kuin ruotsin gymping, joka englantiin viittaavasta ing-päätteestään huolimatta tuo mieleen koulun hikisen voimistelusalin.

Kielenhuollon mahdollisuudet

Dosentti Staffan Hellberg on tutkinut, miten kielenhuolto Ruotsissa 1800-luvulta lähtien on onnistunut kielen eri alueilla.

Oikeinkirjoituksessa on 1800-luvun puolenvälin jälkeen noudatettu tunnollisesti annettuja suosituksia. Siihen vaikuttamisen pitäisi siis olla helppoa. Mutta on muistettava, että jokainen uudistus on ollut varovainen, kovin radikaaleja mahdollisuuksia ei ole esitetty ja kyseessä ovat kerrallaan olleet vain harvat sanat.

Nykyisten englantilaisten lainasanojen kirjoittamisesta on turha yrittää antaa esimerkiksi sellaista ohjetta, että sana manager pitäisi kirjoittaa ruotsin ääntämystä vastaavasti ”männedjer ”. Sen sijaan on vaadittava kaksi konsonanttia sanatyyppiin, jota edustavat jett ja popp. Ruotsin kielessähän on perustavanlaatuinen oikeinkirjoitussääntö, jonka mukaan lyhyen painollisen tavun jälkeinen konsonantti kirjoitetaan kahdennettuna.

Sanasuosituksia ei ole noudatettu yhtä uskollisesti kuin oikeinkirjoitusohjeita. 1600-luvulta juontuvan katkeamattoman puristisen perinteen mukaan liikoja vierassanoja kirjoitetussa ruotsissa ei ole pidetty tyylikkäänä. Monet ranskalaiset lainasanat elivätkin vain puhekielessä. Useiden nykyisten anglismien asema ruotsissa on samantapainen.

Toisen maailmansodan jälkeen puristinen suhtautuminen vierasperäisiin sanoihin on lieventynyt. Eron huomaa mm. kielitieteellistä tekstiä lukiessaan: ennen vuotta 1920 syntyneet kielentutkijat käyttävät esimerkiksi termejä ordförråd (= sanavarasto) ja formlära (= muoto-oppi), kun taas nuoremmat suosivat kansainvälisiä termejä vokabulär ja morfologi.

Kielteisiä asenteita vierasperäisiä sanoja kohtaan on edelleen. Esimerkiksi uudehkojen englantilaislainojen puhekieleen verrattuna melko vähäinen käyttö sanomalehdissä johtuu varmaan tästä traditiosta, johon ovat vaikuttaneet kansallistunne sekä demokratian vaatimus kielen ymmärrettävyydestä.

Kielenhuollon on vaikeinta vaikuttaa muoto-oppiin, sanojen taivutukseen. Sen tiedostamaton säännöstö, sisäinen kielioppi, on syvemmällä kuin oikeinkirjoituksen tai sanavaraston, ja siihen puuttuminen voi herättää ankaraa vastustusta. Kielenhuollolla on kyllä tässäkin tehtävänsä: se voi sallia kirjakieleen pääsyn vaikkapa joillekin puhekielisille muodoille, kun entiset ovat liian kangistuneita. Voidaan myös helpottaa vierassanojen sopeutumista ruotsiin antamalla malleja taivutuksesta. Tarjoamalla mahdollisuutta taivuttaa gangster : gangstrar voidaan kokeilla, hyväksyvätkö kielenkäyttäjät sen.

Toinen kotimainen kieli

Lehtori Rune Bergentoft muistutti, että vielä 1950-luvulla vain 15–20 % ruotsalaisista pystyi käyttämään ja ymmärtämään englantia. Nyt lähes kaikki alle 40-vuotiaat ovat jossain mielessä kaksikielisiä: englanti on koulussa pakollinen kieli 6–7 vuotta, mutta useimmiten sitä luetaan 8–10 vuotta. Lapsetkin saavat harjoittaa kielitaitoaan, onhan esimerkiksi televisio-ohjelmista suuri osa englanninkielisiä. Yllättävän moni lukiolainen – noin 2 500 vuodessa – viettää lukuvuoden amerikkalaisessa koulussa. Amerikkalaisen kulttuurin vaikutus Ruotsissa on siis melkoinen. Ja jos nykynuori oppii jotain ulkoa, niin englanninkielisten laulujen sanoja.

Englannin kielen vaikutus ruotsiin on hinta, jonka ruotsalaiset saavat maksaa kaksikielisyydestään. Se voi olla liian kova, ellei kouluopetuksessa ja kielenhuollon eri tahoilla huolehdita siitä, että myös nuoriso ymmärtää englannin kielen tarpeettoman käytön näivettävän ruotsia.

Muillakin kuin ruotsalaisilla on samantapaisia ongelmia. Ranskalaisille kielen puhtaana pitäminen ei ole vain kielitieteellinen vaan varsinkin poliittinen kysymys, ja heillä on tiukka organisaatio huolehtimassa oman kielen asemasta. Islannissa englantia luetaan koulussa vasta tanskan jälkeen, mutta sen asema on silti erittäin vahva. Kuitenkin islantilaiset ovat onnistuneet pitämään äidinkielensä jokseenkin puhtaana lainavaroista. Ihmiset ovat kiinnostuneita kielikysymyksistä, ja niitä käsitellään paljon lehdistössä ja radiossa, joiden avulla mm. uudet sanasuositukset saadaan nopeasti kansalaisten tietoon. Miksipä ei Ruotsissakin voitaisi TV:n tauko-ohjelmissa tai vaikka maitotölkin kyljessä tiedottaa ajankohtaisista kieliseikoista?




Kielikello 2/1987
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »