Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1998

Sirkka Paikkala

Kongosta Kongoon

Kun Afrikan sydämessä sijaitseva savannien ja sademetsien Zaire (Zaïre) julistautui toukokuussa 1997 Kongon demokraattiseksi tasavallaksi, maailma sai yhden nimipulman lisää: miten erottaa sujuvasti toisistaan suuri valtio ja sen luoteispuolella sijaitseva pieni Kongon tasavalta, jonka lyhyeksi nimeksi oli jo vakiintunut pelkkä Kongo. Ilmansuuntanimetkään (eli esimerkiksi Itä-Kongo ja Länsi-Kongo) eivät ole saaneet yleistä hyväksyntää, sillä maat eivät ole koskaan muodostaneet yhtenäistä valtiota. Asiassa on odoteltu kansainvälistä, yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua, mutta esimerkiksi YK:n piirissä entiselle Zairelle ei sellaista ole löydetty, vaan ainoana muotona esitetään Kongon demokraattinen tasavalta.

Lyhyttä tai ainakin paremmin erottuvaa nimeä kuitenkin tarvitaan. Kun lukijoille on kerrottava, miten Kongojoen yli siirrytään Kongosta Kongoon, joutuu toimittajan luovuus koetukselle. Myöskään ilmausta Kongo (ent. Zaire) ei voi käyttää loputtomiin. Monissa maissa asia on ratkaistu aiempaa nimikäytäntöä hyödyntäen.

Kongon tasavalta

Vuonna 1880 ranskalainen Pierre Savorgnan de Brazza julisti tämän Afrikan maan kuuluvaksi Ranskalle ja perusti kaupungin nimeltä Brazzaville, josta sittemmin tuli maan pääkaupunki. Berliinin kongressi vahvisti 1885 Ranskan oikeuden Keski-Kongoksi kutsuttuun alueeseen. Osa Ranskan päiväntasaajan Afrikkaa siitä tuli 1910, vuodesta 1946 sen katsottiin olevan Ranskan merentakainen territorio, ja vuonna 1958 siitä tuli Ranskan yhteyteen kuuluva autonominen tasavalta. Vuonna 1960 se itsenäistyi emämaastaan Kongon tasavallaksi. Vuonna 1970 siitä tuli marxilainen valtio, ja se sai nimekseen Kongon kansantasavalta. Vuosina 1990–91 kansantasavallan ainoa sallittu puolue Kongon työväenpuolue luopui marxismi-leninismistä ja maan pitkäksi nimeksi tuli taas Kongon tasavalta, jota myös YK alkoi käyttää 25.6.1991.

Kongon demokraattinen tasavalta

Kongon demokraattinen tasavalta tunnettiin vuosina 1885–1908 nimellä Kongon vapaavaltio. Maa oli Belgian kuninkaan Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta. Vuonna 1908 siitä tuli Belgian kruununsiirtomaa, Belgian Kongo. Maa itsenäistyi 30.6.1960 nimellä Kongon tasavalta, siis samannimisenä kuin naapurimaa, ja sen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Joseph Kasavubu. Vuonna 1965 armeijan kenraali Joseph Désiré Mobutu syrjäytti sotilasvallankaappauksessa Kasavubun. Vuonna 1971 aloitettiin paikannimien afrikkalaistaminen, jolloin maa sai nimen Zairen tasavalta ja presidentti otti nimen Mobutu Sese Seko. Pääkaupungista Léopoldvillestä oli tullut Kinshasa jo 1966. – Maiden rajajoesta Kongosta on käytetty myös nimeä Zaire, joka on portugalilaistunut muoto paikallisesta, 1400-luvulla käytetystä nimestä Zadi ’suuri vesi’.

Valta vaihtui Zairen tasavallassa uudestaan 1997, kun Mobutun vastustajien kanssa liittoutuneen Laurent Desiré Kabilan joukot valtasivat pääkaupungin. Kabilan joukot olivat jo etukäteen ilmoittaneet vaihtavansa Zairen nimen Kongoksi. Jo 6.8.1992 ilmestyi Kansan Uutisissa seuraava lehtiuutinen: ”Keskiafrikkalaisen Zairen valtion kansalliskokous on päättänyt muuttaa maan nimen jälleen Kongoksi, ilmoitti Zairen virallinen uutistoimisto AZAP. Kansalliskokouksen päätöksen katsotaan suuntautuvan presidentti Mobutu Sese Sekoa vastaan – –. Presidentti haluaakin nyt, että nimenmuutoksesta suoritetaan kansanäänestys.” Toukokuussa 1997 YK ilmoitti, että se ottaa käyttöön nimen Kongon demokraattinen tasavalta.

Pääkaupunkien mukaan

Nimipulma ei siis ole uusi. Myös ennen Zaire-nimen käyttöönottoa Kongot oli erotettava toisistaan. Ennen maiden itsenäistymistä käytäntö muovautui niin, että puhuttiin Belgian Kongosta ja Ranskan Kongosta. Itsenäistymisen jälkeen näistä nimistä oli luovuttava; maat erotettiin toisistaan pääkaupunkien mukaan nimillä Brazzavillen Kongo ja Léopoldvillen Kongo, sittemmin Kinshasan Kongo. Myös muodot Kongo-Brazzaville ja Kongo-Kinshasa tulivat käyttöön.

Näyttää siltä, että nämä nimet on otettava uudestaan arkikäyttöön. Virossa on käyttönimiksi valittu muodot Kongo-Brazzaville ja Kongo-Kinshasa, ja niitä on alettu käyttää myös Ruotsin lehdistössä. Norjan kielilautakunta kannatti 1.10.97 nimiä Kongo-Brazzaville ja Kongo. Samalla tapaa pääkaupungin mukaan on muodostettu myös afrikkalaisen Guinea-Bissaun nimi.

Suomen kielen kannalta ovat luontevia nimet Brazzavillen Kongo ja Kinshasan Kongo, joihin on jo paikoin palattukin. Mahdollisia ovat myös Kongo-Brazzaville ja Kongo-Kinshasa varsinkin tilanteissa, joissa maiden nimet halutaan aakkostaa Kongon kohdalle.

Tapaukset osoittavat selvästi, että maiden nimet eivät ole aina puhtaasti kielellinen asia, vaan niissä on otettava huomioon myös poliittiset ja diplomaattiset seikat. Herkissä ja kiistanalaisiksi koetuissa tilanteissa joudutaan kuulemaan asianomaista maata ja kansainvälisen yhteisön käytäntöä. Yhtäläinen nimien käyttö helpottaa myös kansainvälistä viestintää.


Kielikello 2/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »