Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva, jota käytetään virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja poiston merkkinä.
Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä
Ajatusviivaa käytetään virkkeen sisällä samankaltaisiin tehtäviin kuin pilkkua, sulkeita, kaksoispistettä ja puolipistettä. Tällöin ajatusviivan molemmin puolin jätetään välilyönti.
Ajatusviivaa käytetään erottamaan virkkeen sisällä irrallista lisää, täsmennystä tai välihuomautusta. Ajatusviivalla on näissä tapauksissa sama tehtävä kuin sulkeilla ja pilkuilla.
Myös muulla kuin sanallisella viestinnällä – muun muassa kirkkotilaan ja toimintaan liittyvällä symboliikalla ja hiljaisuudella – on liturgiassa oma merkityksensä.
Ajatusviivaa käytettäessä välihuomautus voi loppua kysymys- tai huutomerkkiin. Kysymys- tai huutomerkki ja ajatusviiva erotetaan tällöinkin toisistaan välilyönnillä.
Ylihuomenna – muistatte kai paikan? – kokoonnumme jo klo 9.15.
Jos ajatusviivan jälkeen tarvitaan jokin muu välimerkki, se kirjoitetaan kiinni ajatusviivaan. Ajatusviivoin erotetun virkkeenosan jäljestä voi halutessaan jättää pilkun poiskin.
Hän kertoi poliisille rauhallisesti – tosin ääni järkytyksestä väristen –, että hänet oli ryöstetty.
Hän kertoi poliisille rauhallisesti – tosin ääni järkytyksestä väristen – että hänet oli ryöstetty.
Ajatusviivalla voidaan osoittaa, että virkkeen lopussa seuraa päätelmä, yhteenveto tms. Ajatusviivan sijasta näissä tapauksissa voi usein käyttää myös pilkkua, joskus kaksoispistettä tai puolipistettä.
Jos emme arvosta vanhuutta, emme arvosta vanhuksia, ja tämä arvostuksen puute heijastuu sitten myös itse sanaan – onpa sana sitten vanhus tai jokin muu.
Sekoitetaan kaikki täytteen ainekset ja levitetään seos jäähtyneen kakkupohjan päälle – yllätys on valmis.
Ajatusviivaa käytetään osoittamaan kappaleen sisällä pisteen jäljessä siirtymistä uuteen asiaan. Asiateksteissä jaksonsisäistä ajatusviivaa tarvitaan vain harvoin.
Ohjelmassa myös luettiin ote normaalitekstistä ja sama asia selväkielisenä versiona. – En ymmärtänyt normaalitekstistä mitään. Selväkielinen versio sen sijaan oli hyvää, selkeää, ymmärrettävää asiasuomea.
Riviltä toiselle jaettaessa ajatusviiva voidaan merkitä edellisen rivin loppuun tai jälkimmäisen rivin alkuun. Näin voidaan tehdä myös kaksiosaisissa otsikoissa. Vielä luontevampaa otsikoissa on merkitä ajatusviiva ensimmäisen otsikkorivin loppuun, koska ajatusviivalla ilmaistaan, että otsikko jatkuu vielä rivin loppumisen jälkeen.
Kevätväsymys –
kuinka se voitetaan?
Ajatusviiva rajakohtamerkinnöissä
Ajatusviivaa käytetään ääriaikojen, -paikkojen ja -lukujen merkinnöissä.
2–4 metrin pituinen
Ajatusviivaa käytetään silloinkin, kun rajakohtailmauksen ääriarvoja osoittavat luvut on kirjoitettu perusmuodossa kirjaimin. Jos lukuihin merkitään ääripäitä osoittavat taivutuspäätteet, ajatusviivaa ei käytetä.
5–10 asukasta ~ viisi–kymmenen asukasta ~ viidestä kymmeneen asukasta ~ 5:stä 10:een asukasta
neljä–viisi metriä ~ neljästä viiteen metriä
Ajatusviivaa ei kuitenkaan yleensä käytetä sellaisissa kiinteissä sanapareissa, joissa on kirjaimin kirjoitettuna kaksi peräkkäistä kokonaislukua ja joissa tarkoitetaan vain ääripäitä, ei niinkään niiden väliä.
pari kolme kertaa
kolme neljä henkeä ~ kolme tai neljä henkeä
Jos kirjaimin kirjoitettu rajakohtailmaus on yhdyssanan osana, voidaan ajatusviivan tilalla käyttää yhdysmerkkiä.
neli-viisikymppinen ~ neli–viisikymppinen ~ neli-, viisikymppinen ~ neli- tai viisikymppinen
kolme-nelivuotiaat ~ kolme–nelivuotiaat ~ kolmesta neljään -vuotiaat ~ kolme-, neljävuotiaat
5–10-kertainen ~ viisi–kymmenkertainen ~ viisi-kymmenkertainen ~ viidestä kymmeneen -kertainen
Ajatusviivaa käytetään myös, kun loppurajaa ei ole merkitty.
s. 210– (luetaan: sivulta 210 alkaen, sivulta 210 eteenpäin tai sivu 210 ja seuraavat)
• Vaihtelun ja muutoksen ilmaiseminen
Osuus on 20–30 %. ~ Osuus vaihtelee välillä 20–30 %. ~ Osuus vaihtelee 20:n ja 30 %:n välillä.
(EI: ”Osuus vaihtelee 20–30 %:n välillä.” EI: ”Osuus vaihtelee 20–30 %:iin.”)
Osuus on nyt 10 % ja kasvaa 20–30 %:iin. ~ Osuus on nyt 10 % ja kasvaa välille 20–30 %.
Vrt. Osuus on nyt 20 % ja kasvaa 30 %:iin. ~ Osuus kasvaa 20:stä 30 %:iin.
Lämpötila on aamulla 5 astetta ja nousee päivällä 10–15 asteeseen. (Päivälämpötila on siis 10–15 astetta.)
Vrt. Lämpötila nousee aamun 5 asteesta iltapäivän jopa 15 asteeseen. (EI: ”Lämpötila nousee 5–15 asteeseen.”)
• Miten rajakohtailmaus luetaan ääneen?
Rajakohtaa osoittavat luvut voi lukea taivuttamatta tai taivuttaen. Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva.
5–10 asukasta (luetaan viidestä kymmeneen asukasta tai viisi kymmenen asukasta)
Osallistujia on 2 500–3 500. (Luetaan kahdestatuhannestaviidestäsadasta kolmeentuhanteenviiteensataan tai kaksituhattaviisisataa kolmetuhattaviisisataa tai kaksituhattaviisisataa viiva kolmetuhattaviisisataa.)
Ajatusviivaa käytetään osapuolten merkinnöissä.
HJK–TPS 2–2
Ajatusviivalla erotetaan toisistaan teoksen yms. tekijöiden nimet. Ajatusviivan sijasta voi käyttää ja-sanaa, lähdeluetteloissa yms. myös &-merkkiä.
Nuolijärvi–Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Nuolijärven–Tiittulan teos Televisiokeskustelun näyttämöllä
Nuolijärvi & Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Nuolijärven ja Tiittulan teos Televisiokeskustelun näyttämöllä
Rajakohtamerkinnöissä ajatusviivan kummallekaan puolelle ei tavallisesti tule välilyöntiä. Välilyöntejä voi kuitenkin käyttää selvyyden vuoksi silloin, kun rajakohtaviivan jommallakummalla tai molemmilla puolilla oleva ilmaus koostuu vähintään kahdesta erikseen kirjoitettavasta sanasta.
178 x 256 mm – 212 x 95 mm
kerran viikossa – kolmesti viikossa (vrt. kerran–kolmesti viikossa)
Oulun Kärpät – Porin Ässät 3–3
Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Jos jälkimmäistä rajaa osoittava ilmaus alkaa plus- tai miinusmerkillä, merkitään ajatusviivan molemmin puolin selvyyden vuoksi välilyönti. Etenkin teknis-tieteellisissä teksteissä tällaisissa tapauksissa käytetään usein kolmea pistettä. Muunlaisissa teksteissä voi harkita muitakin ilmaustapoja.
+4 – +6 astetta
+4... +6 astetta
4–6 plusastetta
4–6 lämpöastetta
–4 – –6 astetta
–4... –6 astetta
4–6 miinusastetta
4–6 pakkasastetta
Kun rajakohtailmaus on yhdyssanan alkuosa, se liitetään yhdyssanan loppuosaan yhdysmerkillä.
20–30-vuotiaat
Suomi–Ruotsi-maaottelu
suomi–englanti–suomi-sanakirja
Yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä, ellei jo rajakohtailmaukseen sisälly välilyöntiä.
virta kytkettynä – virta poissa -kytkin
Suomi – Sri Lanka -seura
Ajatusviiva poiston merkkinä
Ajatusviivaa käytetään osoittamaan, että esitys katkeaa tai että sanoja tai kirjaimia on jätetty pois. (Vrt. kolmen pisteen käyttöön.)
Jos sen sanot, niin minä –.
–kele!
Useiden sanojen pois jättäminen osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.
– – jokaisen oikeus – – hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta – –.
Tarvittaessa kahdella ajatusviivalla voi osoittaa, että on poistettu kokonainen virke tai useampia virkkeitä tai pitempikin jakso. Etenkin tällaisissa tapauksissa poistoa osoittavat ajatusviivat merkitään usein hakasulkeisiin.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. – – Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. [– –] Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Ajatusviivan muita käyttötapoja
Ajatusviivaa käytetään myös
- repliikkiviivana osoittamassa suoraa lainausta jonkun puheesta
- rahamäärien merkinnöissä, kun kokonaisia tai desimaaleja on nolla
- miinusmerkkinä
- luetelmaviivana (ks. Lue myös).
Lue myös
Lainausmerkit (2/2006)
Luetelma (2/2006)
Rahasummien merkintä (2/2006)
Vuorosanaviiva (1/2011)
Yhdysmerkki (3/1998)
Plus- ja miinusmerkki (2/2006)